ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA?

Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan muuttoliikkeen suuntautumista keskuskaupunkien läheisyydessä olevaan pientalovaltaiseen  ja usein hajautettuun yhdyskuntarakenteeseen perustuvaan asuin- ja elinympäristöön, josta liikkumis- ja asiointivirrat suuntautuvat lähimpään (palvelu)keskukseen. Analyysissä pureudutaan seitsemän suurimman kaupungin ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2017.

Analyysin kohteena olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seutujen 7 keskuskaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa. Analyysissä verrattiin keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovetovoimaa viisivuotisjaksoittain 2000-2004, 2005-2009, 2010-2014 ja vuosina 2015-2017/8. Finanssikriisin (2008) jälkeen on tapahtunut merkittävä käänne keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovoittoisuudessa. Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet vuoden 2008 jälkeen ja kehyskuntien vähentyneet. Nurmijärvi-ilmiö oli voimakkaimmillaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on sen jälkeen vaimentunut. Nurmijärvi-ilmiö vahvistuu oletettavasti jälleen talous- ja työllisyystilanteen parantuessa, mutta aikaisemmasta poiketen se kohdistuu entistä harvempiin kehyskuntiin, muuttovoittojen määrä ei saavuta aikaisempaa tasoa ja kehyskuntien välillä tapahtuu kehyskunnan sijainnin, liikenneyhteyksien, keskusta-alueen elävyyden ja kaupunkimaisten piirteiden korostumisen vuoksi voimakasta hajontaa muuttovoittoisuuden suhteen. Tutustu analyysiin

SUOMEN VÄESTÖ -missä ja minkälaista?

Esitys:

Aika ja paikka: 8.6.2017, Aalto-yliopisto, SOTERA -seminaari

Aluerakenteen yksi isoista muutostrendeistä liittyy samanaikaisesti etenevään keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen, joka lisää alueiden välistä ja sisäistä polarisaatiota kaikilla aluetasoilla. Esityksessä on kuvattu em. muutostrendin vaikutuksia alue- ja väestörakenteen karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Esityksessä on hyödynnettä sekä paikkatietoaineistoja että aluesidonnaista dataa muun muassa väestökehityksestä ja väestöennusteista. Esitys liittyy Aalto-Yliopiston sote -uudistukseen liittyvään Terve Taajama -seminariin, joka pidettiin 8.6.2017 Espoossa. Tutustu esitykseen

JOTAIN ON AINA PAREMPI KUIN EI MITÄÄN -ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄT

Esitys:

Aika ja paikka: Piiri 2017 kuntamarkkinointitapahtuma Kouvolassa 17.5.2017

Esitys perusstuu Piiri 2017 kuntamarkkinointitapahtumassa pidettyyn esitykseen. Esityksen kaksi läpäisevää ydinkysymystä olivat: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2.) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset?. Esitys perustui kuuden alueiden kehitykseen vaikuttavan vetovoimatekijän analysoimiseen ja esimerkkeihin vetovoimatekijöittäin. Tutustu esitykseen

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA?

ESITYS:

AIKA JA PAIKKA: 12.1.2017, Tampere

Esitys , joka pidettiin Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton kuntaseminaarissa Tampereen Vapriikissa 12.1.2017. Esitys keskittyy Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: Tampere on määrällisesti yksi vetovoimaisimmista alueista koko maassa, mutta laadullisesti tilanne ei ole numeroiden takana yhtä kilpailukyinen esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna. Tampere saa merkittävää määrällistä muuttovoittoa, mutta kuntatalouden näkökulmasta muuttajien rakenne on kaupungin kannalta haastava. Tutustu esitykseen ja graafeihin

KEITÄ OVAT TULEVAISUUDEN MUUTTAJAT?

Aihe:

Aika ja paikka: 21.10.2016, Asuntosijoittaja 2016 -seminaari, Helsinki

Esitys Asuntosijoittajat 2016 -seminaarissa alueiden vetovoimatekijöistä ja tulevaisuuden muuttajien profiloinnista. Esityksessä käydään läpi muuttovirtojen näkökulmasta vetovoimaisimmat alueet ja vetovoiman taustalla olevia tekijöitä sekä esitetään muuttajien profilointia taustamuuttujien perusteella. Tulevaisuuden muuttajat tiivistetään neljään tyyppiin: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit. Tutustu esitykseen