ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA?

ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA?

Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan muuttoliikkeen suuntautumista keskuskaupunkien läheisyydessä olevaan pientalovaltaiseen  ja usein hajautettuun yhdyskuntarakenteeseen perustuvaan asuin- ja elinympäristöön, josta liikkumis- ja asiointivirrat suuntautuvat lähimpään (palvelu)keskukseen. Analyysissä ’ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA’ pureudutaan seitsemän suurimman kaupungin ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2017.

Analyysin kohteena olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seutujen 7 keskuskaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa. Analyysissä verrattiin keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovetovoimaa viisivuotisjaksoittain 2000-2004, 2005-2009, 2010-2014 ja vuosina 2015-2017/8. Finanssikriisin (2008) jälkeen on tapahtunut merkittävä käänne keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovoittoisuudessa. Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet vuoden 2008 jälkeen ja kehyskuntien vähentyneet. Nurmijärvi-ilmiö oli voimakkaimmillaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on sen jälkeen vaimentunut. Nurmijärvi-ilmiö vahvistuu oletettavasti jälleen talous- ja työllisyystilanteen parantuessa, mutta aikaisemmasta poiketen se kohdistuu entistä harvempiin kehyskuntiin, muuttovoittojen määrä ei saavuta aikaisempaa tasoa ja kehyskuntien välillä tapahtuu kehyskunnan sijainnin, liikenneyhteyksien, keskusta-alueen elävyyden ja kaupunkimaisten piirteiden korostumisen vuoksi voimakasta hajontaa muuttovoittoisuuden suhteen. Tutustu analyysiin tästä!

8 PERUSTETTA KAUPUNGISTUMISEN MERKITYKSESTÄ

Esitys: ’Muuttoliike kaupungistumisen muutosajurina’

Paikka ja aika: Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhla, 17.5.2017, Turku

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA

Juha Sipilän hallitusohjelmassa on 74 sivua tekstiä ja noin 20 000 sanaa. Kaupungistuminen on yksi merkittävimmistä globaaleista ja kansallisista muutosvoimista, mutta kaupungistumisesta ei ole sanaakaan hallitusohjelmassa. Esityksessä ’Muuttoliike kaupungistumisen muutosajurina’  on kahdeksan tilastollista ja toiminnallista perustetta, miten kaupungistuminen, kaupunkiseudut ja kaupunkialueet vaikuttavat Suomen alue- ja väestörakenteen kehitykseen nyt ja varsinkin lähitulevaisuudessa. Esitys pidettiin Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhlissa Turun Logomossa 17.5.2017. Tutustu esitykseen tästä!

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, VÄLIINPUTOAJAT JA HÄVIÄJÄT

Esitys: ’MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, VÄLIINPUTOAJAT JA HÄVIÄJÄT’

Aika ja paikka: Asuntomarkkinat 2016 -seminaari, Scandic Park, Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, VÄLIINPUTOAJAT JA HÄVIÄJÄT

Esityksessä käydään läpi muuttoliikkeen voittaja-, väliinputoaja- ja häviäjäseutuja 2010-luvulla. Esitys painottuu kuntien väliseen muuttoliikkeseen. 2010-luvulla on kuntien välisestä muuttoliikkeestä saanut muuttovoittoa vain neljä maakuntaa (18), 14 seutukuntaa (70) ja 79 kuntaa (317). Esityksessä on neljä muuttoliikekehitykseen liittyvää teesiä, joita perustellaan graafien, karttojen ja tilastojen avulla.

Teesit ovat:

  1. Repeytyvä Suomi
  2. (Kanta)kaupunkien kasvu
  3. Todelliset voittajat
  4. Maahanmuutto muutosvoimana

Tutustu esitykseen tästä!

SUOMI KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA 2030?

Alustus ’ Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030? ARA-päivillä 2016: Helsinki 19.1.2016

SUOMI KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VUONNA 2030?

Alustus ARA-päivillä 2016 ’Suomi kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030?’. Esitys keskittyi kaupungistumisen nykytilan kuvaamiseen väestö- ja aluetalousdynamiikan näkökulmasta tällä hetkellä ja ennakoimaan tapahtuneen kehityksen perusteella kaupungistumista seuraavan 15 vuoden aikana. Alustus keskittyi erityisesti väestödynamiikkaan. Esityksen avainkysymykset olivat:

  1. Miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030

  2. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030

Tutustu esitykseen tästä.

Muut ARA-päivien 2016 esitykset löytyvät www.ara.fi/

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys: ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’

Aika ja paikka: IX Valtakunnallinen Muuttoliikesymbosiumi 19.-20.11.2015 Turku

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’ keskittyy kuntien väliseen muuttoliikkeeseen maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317) Suomessa. Analyysin aineistona ovat kaikki kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014. Aineisto sisältää noin 1,4 miljoonaa kuntien välistä muuttoa. Esityksessä käydään läpi muuttoliikkeen erityispiirteitä 2010-luvun alkupuolella ja alueiden muuttoliikekehitystä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.

Muuttovoittoiset alueet keskittyvät a) laajenevalle metropolialueen vaikutusalueelle, b) suuriin ja keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin, c) suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin ja d) pistemäisesti muille alueille. Muuttovoitot keskittyvät  Helsinki-Tampere-Turku -kasvukolmion vaikutusalueelle ja erityisesti Helsingin ja Tampereen väliselle kasvukäytävälle. Muuttotappiolliset alueet keskittyvät a) ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle, b) maakuntien 2- 3 -keskuksiin (seutukeskukset) ja rakennemuutospaikkakunnille.

Kolme kuntaa ja seutua neljästä oli muuttotappiollisia kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014. Vain neljä maakuntaa 18:sta sai muuttovoittoa em. aikana. Nuorista (15-24 -vuotiaat) muuttajista kärsi muuttotappiota yhdeksän kuntaa kymmenestä.

Tutustu esitykseen ja karttoihin tästä!