ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Esitys: ’Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta’

Aika ja paikka: Suomen keskustanuorten Lumimyrsky -tapahtuma, 25.2.2017, Harjavalta

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Esitys ’Alue- ja väestörakenteen muutostrendeistä kaupungistumisen näkökulmasta’. Alustus keskittyy kaupungistumiseen, kaupunkiseutujen merkitykseen ja kaupunkialueiden kasvuun liittyviin tekijöihin. Esitys pidettiin Suomen keskustanuorten Lumimyrsky -tapahtumassa Harjavallan Hiitteenharjulla 25.2.2017. Tutustu esitykseen tästä!

KEITÄ OVAT TULEVAISUUDEN MUUTTAJAT?

Aihe: Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat’

Aika ja paikka: 21.10.2016, Asuntosijoittaja 2016 -seminaari, Helsinki

KEITÄ OVAT TULEVAISUUDEN MUUTTAJAT?

Esitys Asuntosijoittajat 2016 -seminaarissa ’Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?’ alueiden vetovoimatekijöistä ja tulevaisuuden muuttajien profiloinnista. Esityksessä käydään läpi muuttovirtojen näkökulmasta vetovoimaisimmat alueet ja vetovoiman taustalla olevia tekijöitä sekä esitetään muuttajien profilointia taustamuuttujien perusteella. Tulevaisuuden muuttajat tiivistetään neljään tyyppiin: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit. Tutustu esitykseen tästä!

SUOMEN VETOVOIMAISIMMAT KUNNAT 2010-LUVULLA

1.6.2015: Analyysi ’Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010-luvulla’

Tekijät: Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro

Linkit: Ylen juttu ’Kuntien vetovoima listattiin’ ja Ylen analyysiin liittyvä kainalojuttu ’Kunnat etääntyvät toisistaan’

SUOMEN VETOVOIMAISIMMAT KUNNAT 2010-LUVULLA

Analyysi ’Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla’. Kuntien muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki Suomen 313 kuntaa 1.1.2016 alueluokituksen mukaisesti. Alueiden elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta ja useilla eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla: aluetalouden, työllisyyden, väestökehityksen, osaamisen, tutkimus- ja tuotekehityksen, saavutettavuuden jne. Alueiden muuttovetovoima on yksi elinvoimaisuuden näkökulma. Tässä analyysissä alueiden muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät kuntien määrälliseen muuttoliikkeeseen, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen.

Kunnat luokiteltiin tulosten perusteella a) viiteen viidennekseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella ja b) 11 muuttujan sijoituksen perusteella järjestysluvun mukaiseen järjestykseen (1-313). Lisäksi analysoitiin sitä, kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai 11 analyysin muuttujasta eli kasautuvatko muuttovetovoimaan liittyvät tekijät samoihin kuntiin vai eivät. Muuttovetovoimalla tarkoitetaan alueen vetovoimaisuutta, houkuttelevuutta, kiinnostavuutta, potentiaalia, dynaamisuutta ja tulevaa potentiaalia muuttajien, paluumuuttajien, potentiaalisten muuttajien, vierailijoiden ja kävijöiden, yritysten, sijaintipäätösten, investointien ja investoreiden näkökulmasta. Tässä analyysissä  keskityttiin ensisijaisesti muuttajien näkökulmaan.

Analyysi sisältää neljä osiota:

  1. Analyysin tausta ja toteuttaminen
  2. Muuttujakohtaiset tulokset
  3. Tulokset kolmella luokittelutavalla vetovoimaisimmista kunnista
  4. Keskeiset nostot analyysin perusteella.

Ohessa analyysin keskeisimmät tulokset karttoina:

  1. Kuntien luokittelu viiteen viidennekseen muuttujien keskiarvon perusteella: jokaisessa viidenneksessä 62-63 kuntaa
  2. Kuntien sijoitukseen perustuva luokittelu: kunnat on sijoitettu järjestykseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella eli jokainen kunta saa järjestysluvun 1-313 välillä
  3. Muuttovetovoimatekijöiden määrään perustuva luokittelu: kuntakohtaisesti laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai 11 muuttujasta. Jokainen kunta sai arvon 0-11 välillä.

Tuloskartta viidenneksittäin Tuloskartta sijoituksittain ja viidenneksittäinMuuttovetovoimatekijöiden kasautuminen

 

 

   

 

 

 

  

 

10 KARTTAA KUNTIEN VÄLISISTÄ KANTOKYKY- JA OLOSUHDE-EROISTA

29.4.2016:

10 KARTTAA KUNTIEN VÄLISISTÄ KANTOKYKY- JA OLOSUHDE-EROISTA

Kartastoon on kerätty 10 muuttujaa karttapohjille, jotka liittyvät ’Kuntien välisiin kantokyky- ja olosuhde-eroihin’. Kartastoa on mahdollista hyödyntää maakunta- ja sote -uudistukseen liittyvässä valmistelutyössä. Osa muuttujista lienevät sellaisia, joiden merkitys ja painoarvo tullee olemaan keskeinen alueiden rahoitusperusteista päätettäessä. Muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja erityisesti sairastavuuteen. Jokaisen kartan yhteydessä on selite muuttujan sisällöstä ja keskeiset nostot kuntien välisistä eroista. Jokaisesta muuttujasta löytyy kuntakohtaiset tiedot Excel -tiedostona absoluuttisten ja/tai suhteellisten arvojen osalta.

Tutustu kartastoon tästä!

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖKEHITYKSESTÄ 2000-LUVULLA

4.4.2016, Seinäjoki (Frami)

Väestökehityseminaari: Parempi elämä Etelä-Pohjanmaalta

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖKEHITYKSESTÄ 2000-LUVULLA

Esitys ’Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan väestönkehityksestä 2000-luvulla’. Esitys perustuu Etelä-Pohjanmaan väestönkehityksen osatekijöihin pureutumiseen vuosina 2000-2015 ja erityisesti vuosina 2010-2015.  Esitys muodostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa käydään läpi yleisesti väestönkehitystä ja muuttoliikettä Suomessa 2010-luvulla. Toisessa osassa keskitytään Etelä-Pohjanmaan väestökehitykseen neljän seutukunnan ja maakunnan kuntien näkökulmasta. Kolmannessa osassa esitetään vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tulevaa kehitystä ajatellen. Esitys sisältää runsaasti tilastodataa graafien, karttojen ja taulukoiden muodossa

Esitys kokonaisuudessaan tästä!