MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, VÄLIINPUTOAJAT JA HÄVIÄJÄT

Esitys: ’MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, VÄLIINPUTOAJAT JA HÄVIÄJÄT’

Aika ja paikka: Asuntomarkkinat 2016 -seminaari, Scandic Park, Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, VÄLIINPUTOAJAT JA HÄVIÄJÄT

Esityksessä käydään läpi muuttoliikkeen voittaja-, väliinputoaja- ja häviäjäseutuja 2010-luvulla. Esitys painottuu kuntien väliseen muuttoliikkeseen. 2010-luvulla on kuntien välisestä muuttoliikkeestä saanut muuttovoittoa vain neljä maakuntaa (18), 14 seutukuntaa (70) ja 79 kuntaa (317). Esityksessä on neljä muuttoliikekehitykseen liittyvää teesiä, joita perustellaan graafien, karttojen ja tilastojen avulla.

Teesit ovat:

  1. Repeytyvä Suomi
  2. (Kanta)kaupunkien kasvu
  3. Todelliset voittajat
  4. Maahanmuutto muutosvoimana

Tutustu esitykseen tästä!

SUOMI KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA 2030?

Alustus ’ Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030? ARA-päivillä 2016: Helsinki 19.1.2016

SUOMI KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VUONNA 2030?

Alustus ARA-päivillä 2016 ’Suomi kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030?’. Esitys keskittyi kaupungistumisen nykytilan kuvaamiseen väestö- ja aluetalousdynamiikan näkökulmasta tällä hetkellä ja ennakoimaan tapahtuneen kehityksen perusteella kaupungistumista seuraavan 15 vuoden aikana. Alustus keskittyi erityisesti väestödynamiikkaan. Esityksen avainkysymykset olivat:

  1. Miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030

  2. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030

Tutustu esitykseen tästä.

Muut ARA-päivien 2016 esitykset löytyvät www.ara.fi/

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

13.1.2016

Tausta-analyysi kokonaisuudessaan tästä!

Tausta-analyysin tiivistelmä diasarjana tästä!

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

Analyysi keskittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen asemaan itsehallintoalueita muodostettaessa. Itsehallintoalueiden (18) ja sosiaali- ja terveysalueiden (15) perustaminen on tulevaisuuspäätös, joka vaikuttaa alueiden tulevaan kehitykseen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vuosikymmeniä eteenpäin. Analyysi jakautuu kolmeen osioon: 1) tilannekuvan muodostamiseen kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa tilastojen, infografiikan ja tutkimusten näkökulmasta, 2) perusteluihin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasemalle ja 3) kuuteen ydinviestiin jatkovalmistelua ajatellen.

Analyysin kohteena olivat yli 90 000 asukkaan suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14): metropolialue (Helsingin seutu), suuret kaupunkiseudut (Tampereen, Turun ja Oulun) ja keskisuuret kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan.

Analyysin tavoitteena oli osoittaa tiivistettynä:

  • kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta
  • perustella, miksi kaupunkien ja kaupunkiseutujen urbaanit erityispiirteet pitäisi huomio jatkovalmistelussa ja
  • avata keskustelu alueellisesti eriytetyn lainsäädännön tai erityisaseman tarpeellisuudesta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen osalta

Analyysin tulokset on tiivistetty kuuteen ydinviestiin:

  1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän
  2. Tarvitaan alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä
  3. Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille
  4. Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava
  5. Tulevan aluerakenteen muutoksiin varauduttava ennakoivasti
  6. Hallinnolliset rajat ylittävään kasvuun varautuminen

Tutustu tausta-analyysiin tästä ja tiivistelmänä toimivaan diasarjaan tästä!