HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN

Analyysi: Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tekijät: Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

Yhteystiedot: VTT Timo Aro, ,

Aika: 16.8.2017

UUSI ANALYYSI HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIETEESTÄ KUNNITTAIN

Suomessa on merkittäviä alueellisia terveys- ja hyvinvointieroja maan eri osien välillä, jotka tulevat ilmi uudesta ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’ -analyysistä. Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä Ahvenanmaalla väestö on keskimäärin perusterveempää ja hyvinvoivempaa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sairastavuus on suurinta Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Lapin alueella ja alhaisinta Pohjanmaan rannikolla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa.  Alueiden väliset hyvinvointi- ja terveyserot eivät ole muodostuneet hetkessä eivätkä tule muuttumaan hetkessä. Kyse on syvälle juurtuneesta ilmiöstä maan eri osien ja maakuntien välillä. Alueelliset erot ilmenevät myös maakuntien sisällä jopa naapurikuntien välillä. Terveyden ja sairastavuuden alueelliset erot heijastuvat myös vastasyntyneiden elinajanodotteeseen.

Uudessa analyysissä on tarkasteltu alueiden terveys- ja hyvinvointieroja hyödyntämällä KELA:n ja THL:n sairastavuuteen ja eri sairausryhmiin liittyviä indeksejä. Analyysiin on kerätty yhteensä 12 sairastavuusindeksin ikävakioidut tiedot kaikista Suomen kunnista (311 kpl). Ikävakiointi mahdollistaa erikokoisten kuntien vertailun. Tiedot perustuvat kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan tilastovuoden keskiarvoon. Analyysin alueluokitus perustuu 1.1.2017 tilanteeseen.

Analyysin tuloksia on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön osana. Uusissa maakunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus perustuu yhtenäisiin rahoituskriteereihin. Tärkeimmät rahoituskriteerit liittyvät ikärakenteeseen ja palvelutarpeeseen eli sairastavuuteen. Alueen ikärakenteen ja sairastavuuden osuus sote-rahoituksesta tulee olemaan n. 86 %. Tämän vuoksi alueellisten hyvinvointi- ja terveyserojen tunnistaminen on tärkeää sekä tulevien kehittämistarpeiden arvioimiseksi että konkreettisten toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

Analyysin ovat tehneet valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro.

Analyysi:  ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tutkimusdata taulukoituna:

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Elinajanodote

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Kela

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL sairastavuusindeksi

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL