JOTAIN ON AINA PAREMPI KUIN EI MITÄÄN -ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄT

Esitys: ’Jotain on aina parempi kuin ei mitään -tutkittua tietoa alueiden vetovoimatekijöistä

Aika ja paikka: Piiri 2017 kuntamarkkinointitapahtuma Kouvolassa 17.5.2017

JOTAIN ON AINA PAREMPI KUIN EI MITÄÄN -TUTKITTUA TIETOA ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÖISTÄ

Esitys ’Jotain on aina parempi kuin ei mitään -tutkittua tietoa alueiden vetovoimatekijöistä’ perusstuu Piiri 2017 kuntamarkkinointitapahtumassa pidettyyn esitykseen. Esityksen kaksi läpäisevää ydinkysymystä olivat: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2.) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset?. Esitys perustui kuuden alueiden kehitykseen vaikuttavan vetovoimatekijän analysoimiseen ja esimerkkeihin vetovoimatekijöittäin. Tutustu esitykseen tästä!

SUOMEN VETOVOIMAISIMMAT KUNNAT 2010-LUVULLA

1.6.2015: Analyysi ’Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010-luvulla’

Tekijät: Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro

Linkit: Ylen juttu ’Kuntien vetovoima listattiin’ ja Ylen analyysiin liittyvä kainalojuttu ’Kunnat etääntyvät toisistaan’

SUOMEN VETOVOIMAISIMMAT KUNNAT 2010-LUVULLA

Analyysi ’Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla’. Kuntien muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki Suomen 313 kuntaa 1.1.2016 alueluokituksen mukaisesti. Alueiden elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta ja useilla eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla: aluetalouden, työllisyyden, väestökehityksen, osaamisen, tutkimus- ja tuotekehityksen, saavutettavuuden jne. Alueiden muuttovetovoima on yksi elinvoimaisuuden näkökulma. Tässä analyysissä alueiden muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät kuntien määrälliseen muuttoliikkeeseen, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen.

Kunnat luokiteltiin tulosten perusteella a) viiteen viidennekseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella ja b) 11 muuttujan sijoituksen perusteella järjestysluvun mukaiseen järjestykseen (1-313). Lisäksi analysoitiin sitä, kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai 11 analyysin muuttujasta eli kasautuvatko muuttovetovoimaan liittyvät tekijät samoihin kuntiin vai eivät. Muuttovetovoimalla tarkoitetaan alueen vetovoimaisuutta, houkuttelevuutta, kiinnostavuutta, potentiaalia, dynaamisuutta ja tulevaa potentiaalia muuttajien, paluumuuttajien, potentiaalisten muuttajien, vierailijoiden ja kävijöiden, yritysten, sijaintipäätösten, investointien ja investoreiden näkökulmasta. Tässä analyysissä  keskityttiin ensisijaisesti muuttajien näkökulmaan.

Analyysi sisältää neljä osiota:

  1. Analyysin tausta ja toteuttaminen
  2. Muuttujakohtaiset tulokset
  3. Tulokset kolmella luokittelutavalla vetovoimaisimmista kunnista
  4. Keskeiset nostot analyysin perusteella.

Ohessa analyysin keskeisimmät tulokset karttoina:

  1. Kuntien luokittelu viiteen viidennekseen muuttujien keskiarvon perusteella: jokaisessa viidenneksessä 62-63 kuntaa
  2. Kuntien sijoitukseen perustuva luokittelu: kunnat on sijoitettu järjestykseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella eli jokainen kunta saa järjestysluvun 1-313 välillä
  3. Muuttovetovoimatekijöiden määrään perustuva luokittelu: kuntakohtaisesti laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai 11 muuttujasta. Jokainen kunta sai arvon 0-11 välillä.

Tuloskartta viidenneksittäin Tuloskartta sijoituksittain ja viidenneksittäinMuuttovetovoimatekijöiden kasautuminen

 

 

   

 

 

 

  

 

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Aika: 19.5.2016, Kunnallisjohdon seminaari, Pori

Esityksen aihe: ’Mullistaako muuttoliike Suomen?’

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Esitys ’Mullistaako muuttoliike Suomen?’ Kunnallisjohdon seminaarissa Porissa kuntien muuttovetovoimasta ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen kannalta. Esitys sisältää runsaasti muuttoliikkeeseen liittyviä karttoja muuttoliikkeen määrästä ja rakenteesta sekä TOP 20-listoja muuttovetovoimaisimmista kunnista eri muuttujilla 2010-luvulla. Lopussa lyhyt yhteenveto tulossa olevasta analyysistä ’Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010-luvulla’. Tutustu esitykseen TÄSTÄ!

KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA 2009-2013

Kuntien muuttovetovoima 2009-2013 -analyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) 1.1.2014 alueluokituksen mukaisesti. Analyysissä selvitettiin määrällisesti (absoluuttinen nettomuutto) ja suhteellisesti (promillea suhteessa keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen) muuttovetovoimaisimmat kunnat Suomessa vuosina 2009-2013. Lisäksi kuntien muuttovetovoimaa analysoitiin kuntaryhmittäin niiden asukasluvun perusteella. Jokaisesta kuntaryhmästä tehtiin TOP 15 –muuttovetovoimataulukot  Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013. 

Lue loppuun

TURUN SEUDUN ELINVOIMA

Esityksessä kuvataan ’TURUN SEUDUN ULKOISTA JA SISÄISTÄ ELINVOIMAA’ suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Esitys painottuu ulkoista elinvoimaa kuvaavien muuttujien vertailuanalyysin Turun seudun ja muiden suurten kaupunkiseutujen välillä. Esityksessä käydään läpi mm. alue- ja kuntatalouden, työllisyys- ja työpaikkakehityksen sekä määrällisen ja rakenteellisen muuttovetovoiman tunnuslukuja. Tavoitteena on osoittaa Turun kaupungin ja Turun kaupunkiseudun elinvoima suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Analyysi painottuu muutos- ja kehitysdynamiikan kuvaamiseen vuosien 2000-2012 välisenä aikana. 

Esitys pidettiin 28.5.2014 Turun selvitysalueen 17 kunnan erityseen kuntajakoselvitykseen liittyvässä tilaisuudessa.

Esitys löytyy kokonaisuudessaan tästä!