ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA?

ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA?

Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan muuttoliikkeen suuntautumista keskuskaupunkien läheisyydessä olevaan pientalovaltaiseen  ja usein hajautettuun yhdyskuntarakenteeseen perustuvaan asuin- ja elinympäristöön, josta liikkumis- ja asiointivirrat suuntautuvat lähimpään (palvelu)keskukseen. Analyysissä ’ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA’ pureudutaan seitsemän suurimman kaupungin ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2017.

Analyysin kohteena olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seutujen 7 keskuskaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa. Analyysissä verrattiin keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovetovoimaa viisivuotisjaksoittain 2000-2004, 2005-2009, 2010-2014 ja vuosina 2015-2017/8. Finanssikriisin (2008) jälkeen on tapahtunut merkittävä käänne keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovoittoisuudessa. Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet vuoden 2008 jälkeen ja kehyskuntien vähentyneet. Nurmijärvi-ilmiö oli voimakkaimmillaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on sen jälkeen vaimentunut. Nurmijärvi-ilmiö vahvistuu oletettavasti jälleen talous- ja työllisyystilanteen parantuessa, mutta aikaisemmasta poiketen se kohdistuu entistä harvempiin kehyskuntiin, muuttovoittojen määrä ei saavuta aikaisempaa tasoa ja kehyskuntien välillä tapahtuu kehyskunnan sijainnin, liikenneyhteyksien, keskusta-alueen elävyyden ja kaupunkimaisten piirteiden korostumisen vuoksi voimakasta hajontaa muuttovoittoisuuden suhteen. Tutustu analyysiin tästä!

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Esitys: ’Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta’

Aika ja paikka: 28.9.2017, Maarakennuspäivät, Finlandia-talo, Helsinki

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Seminaariesitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta. Esityksen sisällön kaksi ydinkysymystä liittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisen merkityksen osoittamiseen sekä kaupungistumiseen yhtenä alue- ja väestörakenteen muutosvoimana. Esitys sisältää runsaasti karttoja ja graafeja alueellisesta kehityksestä. Tutustu esitykseen tästä!

 

SUOMEN VÄESTÖ -missä ja minkälaista?

Esitys: ’SUOMEN VÄESTÖ -missä ja minkälaista?’

Aika ja paikka: 8.6.2017, Aalto-yliopisto, SOTERA -seminaari

SUOMEN VÄESTÖ -missä ja minkälaista?

Aluerakenteen yksi isoista muutostrendeistä liittyy samanaikaisesti etenevään keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen, joka lisää alueiden välistä ja sisäistä polarisaatiota kaikilla aluetasoilla. Esityksessä ’SUOMEN VÄESTÖ -missä ja minkälaista?’ on kuvattu em. muutostrendin vaikutuksia alue- ja väestörakenteen karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Esityksessä on hyödynnettä sekä paikkatietoaineistoja että aluesidonnaista dataa muun muassa väestökehityksestä ja väestöennusteista. Esitys liittyy Aalto-Yliopiston sote -uudistukseen liittyvään Terve Taajama -seminariin, joka pidettiin 8.6.2017 Espoossa. Tutustu esitykseen tästä!

8 PERUSTETTA KAUPUNGISTUMISEN MERKITYKSESTÄ

Esitys: ’Muuttoliike kaupungistumisen muutosajurina’

Paikka ja aika: Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhla, 17.5.2017, Turku

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA

Juha Sipilän hallitusohjelmassa on 74 sivua tekstiä ja noin 20 000 sanaa. Kaupungistuminen on yksi merkittävimmistä globaaleista ja kansallisista muutosvoimista, mutta kaupungistumisesta ei ole sanaakaan hallitusohjelmassa. Esityksessä ’Muuttoliike kaupungistumisen muutosajurina’  on kahdeksan tilastollista ja toiminnallista perustetta, miten kaupungistuminen, kaupunkiseudut ja kaupunkialueet vaikuttavat Suomen alue- ja väestörakenteen kehitykseen nyt ja varsinkin lähitulevaisuudessa. Esitys pidettiin Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhlissa Turun Logomossa 17.5.2017. Tutustu esitykseen tästä!

JOTAIN ON AINA PAREMPI KUIN EI MITÄÄN -ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄT

Esitys: ’Jotain on aina parempi kuin ei mitään -tutkittua tietoa alueiden vetovoimatekijöistä

Aika ja paikka: Piiri 2017 kuntamarkkinointitapahtuma Kouvolassa 17.5.2017

JOTAIN ON AINA PAREMPI KUIN EI MITÄÄN -TUTKITTUA TIETOA ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÖISTÄ

Esitys ’Jotain on aina parempi kuin ei mitään -tutkittua tietoa alueiden vetovoimatekijöistä’ perusstuu Piiri 2017 kuntamarkkinointitapahtumassa pidettyyn esitykseen. Esityksen kaksi läpäisevää ydinkysymystä olivat: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2.) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset?. Esitys perustui kuuden alueiden kehitykseen vaikuttavan vetovoimatekijän analysoimiseen ja esimerkkeihin vetovoimatekijöittäin. Tutustu esitykseen tästä!