VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA?

ESITYS: ’Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta, pysyykö Pirkanmaa mukana?

AIKA JA PAIKKA: 12.1.2017, Tampere

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA MUKANA?

Esitys ’Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta, pysyykö Pirkanmaa mukana?’, joka pidettiin Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton kuntaseminaarissa Tampereen Vapriikissa 12.1.2017. Esitys keskittyy Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: Tampere on määrällisesti yksi vetovoimaisimmista alueista koko maassa, mutta laadullisesti tilanne ei ole numeroiden takana yhtä kilpailukyinen esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna. Tampere saa merkittävää määrällistä muuttovoittoa, mutta kuntatalouden näkökulmasta muuttajien rakenne on kaupungin kannalta haastava. Tutustu esitykseen ja graafeihin tästä!

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

13.1.2016

Tausta-analyysi kokonaisuudessaan tästä!

Tausta-analyysin tiivistelmä diasarjana tästä!

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

Analyysi keskittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen asemaan itsehallintoalueita muodostettaessa. Itsehallintoalueiden (18) ja sosiaali- ja terveysalueiden (15) perustaminen on tulevaisuuspäätös, joka vaikuttaa alueiden tulevaan kehitykseen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vuosikymmeniä eteenpäin. Analyysi jakautuu kolmeen osioon: 1) tilannekuvan muodostamiseen kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa tilastojen, infografiikan ja tutkimusten näkökulmasta, 2) perusteluihin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasemalle ja 3) kuuteen ydinviestiin jatkovalmistelua ajatellen.

Analyysin kohteena olivat yli 90 000 asukkaan suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14): metropolialue (Helsingin seutu), suuret kaupunkiseudut (Tampereen, Turun ja Oulun) ja keskisuuret kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan.

Analyysin tavoitteena oli osoittaa tiivistettynä:

  • kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta
  • perustella, miksi kaupunkien ja kaupunkiseutujen urbaanit erityispiirteet pitäisi huomio jatkovalmistelussa ja
  • avata keskustelu alueellisesti eriytetyn lainsäädännön tai erityisaseman tarpeellisuudesta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen osalta

Analyysin tulokset on tiivistetty kuuteen ydinviestiin:

  1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän
  2. Tarvitaan alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä
  3. Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille
  4. Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava
  5. Tulevan aluerakenteen muutoksiin varauduttava ennakoivasti
  6. Hallinnolliset rajat ylittävään kasvuun varautuminen

Tutustu tausta-analyysiin tästä ja tiivistelmänä toimivaan diasarjaan tästä!

 

KAUPUNKIEN JA MAASEUDUN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

Alue- ja paikallishallintopäivät järjestetään vuosittain valtiovarainministeriön ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Vuoden 2014 seminaaripäivät pidettiin Rovaniemellä 19.-20.8.2014. Seminaarin pääteemana oli tänä vuonna kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus palvelujen turvaamisessa. Oman esitykseni aiheena oli  ’Vuorovaikutus kaupunkien näkökulmasta’.

Suomalaisen aluerakennepolitiikan pitkään kehityslinjaan sisältyy runsaasti sekä hegemonista valtataistelua että eri asteista vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välillä. Esitys keskittyy kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksen kuvaamiseen kaupunkien ja toiminnallisten alueiden/kaupunkiseutujen näkökulmasta 2010-luvun toimintaympäristössä.

Esityksen ensimmäinen osa keskittyy aluekehitykseen ja kaupunki-maaseutu -vastakkainasetteluun liittyvän retoriikan ja todellisuuden välisen kuilun kuvaamiseen. Alue-, yhdyskunta- ja väestörakenteen kehitykseen liittyvillä faktoilla ja graafeilla korostetaan kehitykseen liittyviä tosiasioita retoriikan sijaan. Esityksen toisessa osassa keskitytään kaupunkiseutuihin vastakohtaisuuksia purkavina toiminnallisina alueina ja esitetään Porin kaupunkiseutu tapausesimerkkinä.

Esitys kokonaisuudessaan tästä! ja seminaarin muut esitykset tästä!