SUOMEN VETOVOIMAISIMMAT KUNNAT 2010-LUVULLA

1.6.2015: Analyysi ’Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010-luvulla’

Tekijät: Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro

Linkit: Ylen juttu ’Kuntien vetovoima listattiin’ ja Ylen analyysiin liittyvä kainalojuttu ’Kunnat etääntyvät toisistaan’

SUOMEN VETOVOIMAISIMMAT KUNNAT 2010-LUVULLA

Analyysi ’Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla’. Kuntien muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki Suomen 313 kuntaa 1.1.2016 alueluokituksen mukaisesti. Alueiden elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta ja useilla eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla: aluetalouden, työllisyyden, väestökehityksen, osaamisen, tutkimus- ja tuotekehityksen, saavutettavuuden jne. Alueiden muuttovetovoima on yksi elinvoimaisuuden näkökulma. Tässä analyysissä alueiden muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät kuntien määrälliseen muuttoliikkeeseen, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen.

Kunnat luokiteltiin tulosten perusteella a) viiteen viidennekseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella ja b) 11 muuttujan sijoituksen perusteella järjestysluvun mukaiseen järjestykseen (1-313). Lisäksi analysoitiin sitä, kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai 11 analyysin muuttujasta eli kasautuvatko muuttovetovoimaan liittyvät tekijät samoihin kuntiin vai eivät. Muuttovetovoimalla tarkoitetaan alueen vetovoimaisuutta, houkuttelevuutta, kiinnostavuutta, potentiaalia, dynaamisuutta ja tulevaa potentiaalia muuttajien, paluumuuttajien, potentiaalisten muuttajien, vierailijoiden ja kävijöiden, yritysten, sijaintipäätösten, investointien ja investoreiden näkökulmasta. Tässä analyysissä  keskityttiin ensisijaisesti muuttajien näkökulmaan.

Analyysi sisältää neljä osiota:

  1. Analyysin tausta ja toteuttaminen
  2. Muuttujakohtaiset tulokset
  3. Tulokset kolmella luokittelutavalla vetovoimaisimmista kunnista
  4. Keskeiset nostot analyysin perusteella.

Ohessa analyysin keskeisimmät tulokset karttoina:

  1. Kuntien luokittelu viiteen viidennekseen muuttujien keskiarvon perusteella: jokaisessa viidenneksessä 62-63 kuntaa
  2. Kuntien sijoitukseen perustuva luokittelu: kunnat on sijoitettu järjestykseen 11 muuttujan keskiarvon perusteella eli jokainen kunta saa järjestysluvun 1-313 välillä
  3. Muuttovetovoimatekijöiden määrään perustuva luokittelu: kuntakohtaisesti laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa jokainen kunta sai 11 muuttujasta. Jokainen kunta sai arvon 0-11 välillä.

Tuloskartta viidenneksittäin Tuloskartta sijoituksittain ja viidenneksittäinMuuttovetovoimatekijöiden kasautuminen

 

 

   

 

 

 

  

 

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Aika: 19.5.2016, Kunnallisjohdon seminaari, Pori

Esityksen aihe: ’Mullistaako muuttoliike Suomen?’

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Esitys ’Mullistaako muuttoliike Suomen?’ Kunnallisjohdon seminaarissa Porissa kuntien muuttovetovoimasta ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen kannalta. Esitys sisältää runsaasti muuttoliikkeeseen liittyviä karttoja muuttoliikkeen määrästä ja rakenteesta sekä TOP 20-listoja muuttovetovoimaisimmista kunnista eri muuttujilla 2010-luvulla. Lopussa lyhyt yhteenveto tulossa olevasta analyysistä ’Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010-luvulla’. Tutustu esitykseen TÄSTÄ!

10 KARTTAA KUNTIEN VÄLISISTÄ KANTOKYKY- JA OLOSUHDE-EROISTA

29.4.2016:

10 KARTTAA KUNTIEN VÄLISISTÄ KANTOKYKY- JA OLOSUHDE-EROISTA

Kartastoon on kerätty 10 muuttujaa karttapohjille, jotka liittyvät ’Kuntien välisiin kantokyky- ja olosuhde-eroihin’. Kartastoa on mahdollista hyödyntää maakunta- ja sote -uudistukseen liittyvässä valmistelutyössä. Osa muuttujista lienevät sellaisia, joiden merkitys ja painoarvo tullee olemaan keskeinen alueiden rahoitusperusteista päätettäessä. Muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja erityisesti sairastavuuteen. Jokaisen kartan yhteydessä on selite muuttujan sisällöstä ja keskeiset nostot kuntien välisistä eroista. Jokaisesta muuttujasta löytyy kuntakohtaiset tiedot Excel -tiedostona absoluuttisten ja/tai suhteellisten arvojen osalta.

Tutustu kartastoon tästä!

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖKEHITYKSESTÄ 2000-LUVULLA

4.4.2016, Seinäjoki (Frami)

Väestökehityseminaari: Parempi elämä Etelä-Pohjanmaalta

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖKEHITYKSESTÄ 2000-LUVULLA

Esitys ’Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan väestönkehityksestä 2000-luvulla’. Esitys perustuu Etelä-Pohjanmaan väestönkehityksen osatekijöihin pureutumiseen vuosina 2000-2015 ja erityisesti vuosina 2010-2015.  Esitys muodostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa käydään läpi yleisesti väestönkehitystä ja muuttoliikettä Suomessa 2010-luvulla. Toisessa osassa keskitytään Etelä-Pohjanmaan väestökehitykseen neljän seutukunnan ja maakunnan kuntien näkökulmasta. Kolmannessa osassa esitetään vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tulevaa kehitystä ajatellen. Esitys sisältää runsaasti tilastodataa graafien, karttojen ja taulukoiden muodossa

Esitys kokonaisuudessaan tästä!

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI

Tiedote:

Julkaisuvapaa 4.2.2016 klo 4.00

Timo Aro: Seutukuntien ELINVOIMAINDEKSI

ELINVOIMAISIMMAT SEUDUT KESKITTYVÄT PÄÄASIASSA HELSINKI-VAASA -KASVUKÄYTÄVÄN VARRELLE JA LOUNAIS-SUOMEEN

Seutukuntien elinvoimaindeksissä kaikkien seutujen (70) parhaaseen viidennekseen ylsivät Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lähelle kärkeä sijoittuivat lisäksi Porvoon ja Riihimäen seudut laajalta metropolialueelta sekä Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. Suomen elinvoimaisimmat seudut olivat arvopisteiden mukaan luokiteltuna Helsingin, Porvoon, Maarianhaminan, Vaasan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Tutustu analyysiin tästä!

 Helsingin seutu kuului indeksin kaikilla mittareilla seutujen parhaaseen viidennekseen. Suurten kaupunkiseutujen ohella Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut menestyivät elinvoimaisuudessa. Suomen kasvukäytävä ulottuu elinvoimaisena käytävänä Helsingistä Vaasaan. Kuopion seutu on Itä-Suomen elinvoimaisin keskittymä. Tulokset käyvät ilmi aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aron tänään julkaistusta seutujen elinvoimaindeksistä. Analyysin tilaajana toimi Suomen kasvukäytävä -verkosto.

-Helsingin seutu menestyi elinvoiman kaikilla mittareilla niin kuin metropolialueen pitääkin menestyä. Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut erottuvat Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana ryhmittymänä, vaikka niiden vahvuudet eroavat toisistaan. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen, Aro sanoo

 

Elinvoimaindeksin tulos vastaa käsitystämme Suomen kasvukäytävän kansallisesta merkityksestä, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun elinvoimaindeksikarttaa myöhemmin vielä täydentää hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuottamalla saavutettavuudella, saadaan todella hyvä kuva maan eri alueiden kasvun ja kilpailukyvyn potentiaaleista, Ahonen kuvaa.

Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät muun muassa Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta -linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkoalueelle ja osaan Lappia. Lapin elinvoima on kohentunut merkittävästi 2010-luvulla lukuun ottamatta Itä-Lappia.

Seutukuntien elinvoimaindeksin kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat Itä-Lapin, Kainuun ja muun maantieteellisesti laajan Väli-Suomen alueille. Elinvoimaltaan kahdessa heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja ja rakennemuutosalueista Varkauden seutu. Esimerkiksi Tornionlaakson seutu sijoittui kaikissa muuttujissa ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa heikoimpaan viidennekseen. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla.

Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin 70 seudun elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seutukunnat jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin paremmuusjärjestykseen yhteenlaskettujen muuttujien arvopisteiden perusteella. Jokaisessa viidenneksessä oli 14 seutua. Analyysin aineistona olivat viimeisimmät käytettävissä olevat Tilastokeskuksen tilastot. Analyysi ja siihen liittyvät graafit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.timoaro.fi. tai www.suomenkasvukaytava.fi

Lisätietoa:

Timo Aro, valtiotieteen tohtori, aluetutkija, 045 657 7890, timokaro@gmail.com, www.timoaro.fi                                                                                                                    Anna-Mari Ahonen, projektijohtaja, arkkitehti SAFA, 050 572 0945, Suomen kasvukäytävä -verkosto, www.suomenkasvukaytava.fi

KESKEISIMMÄT TULOKSET KARTTAPOHJILLA

Kartta 1. Seutukuntien elinvoimaindeksi viidenneksittäin (viisi viidennestä ja jokaisessa viidenneksessä 14 seutua)

Seutukuntien elinvoimaindeksi viidenneksittäin

 

 

 

 

Kartta 2: Seutukuntien elinvoimaindeksi arvopisteittäin (seutujen sijoitukset arvopisteittäin paremmuusjärjestyksessä 1-70)

Seutukuntien elinvoimaindeksi sijoituksittain