HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN

Analyysi: Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tekijät: Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

Yhteystiedot: VTT Timo Aro, timokaro@gmail.com, 045 657 7890

Aika: 16.8.2017

UUSI ANALYYSI HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIETEESTÄ KUNNITTAIN

Suomessa on merkittäviä alueellisia terveys- ja hyvinvointieroja maan eri osien välillä, jotka tulevat ilmi uudesta ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’ -analyysistä. Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä Ahvenanmaalla väestö on keskimäärin perusterveempää ja hyvinvoivempaa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sairastavuus on suurinta Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Lapin alueella ja alhaisinta Pohjanmaan rannikolla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa.  Alueiden väliset hyvinvointi- ja terveyserot eivät ole muodostuneet hetkessä eivätkä tule muuttumaan hetkessä. Kyse on syvälle juurtuneesta ilmiöstä maan eri osien ja maakuntien välillä. Alueelliset erot ilmenevät myös maakuntien sisällä jopa naapurikuntien välillä. Terveyden ja sairastavuuden alueelliset erot heijastuvat myös vastasyntyneiden elinajanodotteeseen.

Uudessa analyysissä on tarkasteltu alueiden terveys- ja hyvinvointieroja hyödyntämällä KELA:n ja THL:n sairastavuuteen ja eri sairausryhmiin liittyviä indeksejä. Analyysiin on kerätty yhteensä 12 sairastavuusindeksin ikävakioidut tiedot kaikista Suomen kunnista (311 kpl). Ikävakiointi mahdollistaa erikokoisten kuntien vertailun. Tiedot perustuvat kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan tilastovuoden keskiarvoon. Analyysin alueluokitus perustuu 1.1.2017 tilanteeseen.

Analyysin tuloksia on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön osana. Uusissa maakunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus perustuu yhtenäisiin rahoituskriteereihin. Tärkeimmät rahoituskriteerit liittyvät ikärakenteeseen ja palvelutarpeeseen eli sairastavuuteen. Alueen ikärakenteen ja sairastavuuden osuus sote-rahoituksesta tulee olemaan n. 86 %. Tämän vuoksi alueellisten hyvinvointi- ja terveyserojen tunnistaminen on tärkeää sekä tulevien kehittämistarpeiden arvioimiseksi että konkreettisten toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

Analyysin ovat tehneet valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro.

Analyysi:  ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tutkimusdata taulukoituna:

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Elinajanodote

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Kela

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL sairastavuusindeksi

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL

NYKYISET VAI OPTIMAALISET UUDET MAAKUNNAT?

Analyysi: ’Nykyiset vai optimaaliset uudet maakunnat?

Aika: Heinäkuu 2017

Tekijät: Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja tohtorikoulutettava Timo Widbom’

NYKYISET VAI UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT

’Nykyiset vai uudet optimaaliset maakunnat?’ -analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön todelliseen sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen tulevaisuuden aluerakenteen kestävä toiminnallinen malli, jossa on optimoitu asukkaiden saavutettavuuden kannalta jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuva vaikutusalue (”uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5×5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.

Tutustu koko analyysiin tästä! ja Helsingin Sanomien artikkeliin aiheeseen tästä!

SUOMEN VÄESTÖ -missä ja minkälaista?

Esitys: ’SUOMEN VÄESTÖ -missä ja minkälaista?’

Aika ja paikka: 8.6.2017, Aalto-yliopisto, SOTERA -seminaari

SUOMEN VÄESTÖ -missä ja minkälaista?

Aluerakenteen yksi isoista muutostrendeistä liittyy samanaikaisesti etenevään keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen, joka lisää alueiden välistä ja sisäistä polarisaatiota kaikilla aluetasoilla. Esityksessä ’SUOMEN VÄESTÖ -missä ja minkälaista?’ on kuvattu em. muutostrendin vaikutuksia alue- ja väestörakenteen karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Esityksessä on hyödynnettä sekä paikkatietoaineistoja että aluesidonnaista dataa muun muassa väestökehityksestä ja väestöennusteista. Esitys liittyy Aalto-Yliopiston sote -uudistukseen liittyvään Terve Taajama -seminariin, joka pidettiin 8.6.2017 Espoossa. Tutustu esitykseen tästä!

8 PERUSTETTA KAUPUNGISTUMISEN MERKITYKSESTÄ

Esitys: ’Muuttoliike kaupungistumisen muutosajurina’

Paikka ja aika: Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhla, 17.5.2017, Turku

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA

Juha Sipilän hallitusohjelmassa on 74 sivua tekstiä ja noin 20 000 sanaa. Kaupungistuminen on yksi merkittävimmistä globaaleista ja kansallisista muutosvoimista, mutta kaupungistumisesta ei ole sanaakaan hallitusohjelmassa. Esityksessä ’Muuttoliike kaupungistumisen muutosajurina’  on kahdeksan tilastollista ja toiminnallista perustetta, miten kaupungistuminen, kaupunkiseudut ja kaupunkialueet vaikuttavat Suomen alue- ja väestörakenteen kehitykseen nyt ja varsinkin lähitulevaisuudessa. Esitys pidettiin Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhlissa Turun Logomossa 17.5.2017. Tutustu esitykseen tästä!

JOTAIN ON AINA PAREMPI KUIN EI MITÄÄN -ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄT

Esitys: ’Jotain on aina parempi kuin ei mitään -tutkittua tietoa alueiden vetovoimatekijöistä

Aika ja paikka: Piiri 2017 kuntamarkkinointitapahtuma Kouvolassa 17.5.2017

JOTAIN ON AINA PAREMPI KUIN EI MITÄÄN -TUTKITTUA TIETOA ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÖISTÄ

Esitys ’Jotain on aina parempi kuin ei mitään -tutkittua tietoa alueiden vetovoimatekijöistä’ perusstuu Piiri 2017 kuntamarkkinointitapahtumassa pidettyyn esitykseen. Esityksen kaksi läpäisevää ydinkysymystä olivat: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2.) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset?. Esitys perustui kuuden alueiden kehitykseen vaikuttavan vetovoimatekijän analysoimiseen ja esimerkkeihin vetovoimatekijöittäin. Tutustu esitykseen tästä!