ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Esitys: ’Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta’

Aika ja paikka: Suomen keskustanuorten Lumimyrsky -tapahtuma, 25.2.2017, Harjavalta

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Esitys ’Alue- ja väestörakenteen muutostrendeistä kaupungistumisen näkökulmasta’. Alustus keskittyy kaupungistumiseen, kaupunkiseutujen merkitykseen ja kaupunkialueiden kasvuun liittyviin tekijöihin. Esitys pidettiin Suomen keskustanuorten Lumimyrsky -tapahtumassa Harjavallan Hiitteenharjulla 25.2.2017. Tutustu esitykseen tästä!

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA?

ESITYS: ’Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta, pysyykö Pirkanmaa mukana?

AIKA JA PAIKKA: 12.1.2017, Tampere

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA MUKANA?

Esitys ’Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta, pysyykö Pirkanmaa mukana?’, joka pidettiin Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton kuntaseminaarissa Tampereen Vapriikissa 12.1.2017. Esitys keskittyy Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: Tampere on määrällisesti yksi vetovoimaisimmista alueista koko maassa, mutta laadullisesti tilanne ei ole numeroiden takana yhtä kilpailukyinen esimerkiksi pääkaupunkiseutuun verrattuna. Tampere saa merkittävää määrällistä muuttovoittoa, mutta kuntatalouden näkökulmasta muuttajien rakenne on kaupungin kannalta haastava. Tutustu esitykseen ja graafeihin tästä!

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

13.1.2016

Tausta-analyysi kokonaisuudessaan tästä!

Tausta-analyysin tiivistelmä diasarjana tästä!

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

Analyysi keskittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen asemaan itsehallintoalueita muodostettaessa. Itsehallintoalueiden (18) ja sosiaali- ja terveysalueiden (15) perustaminen on tulevaisuuspäätös, joka vaikuttaa alueiden tulevaan kehitykseen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vuosikymmeniä eteenpäin. Analyysi jakautuu kolmeen osioon: 1) tilannekuvan muodostamiseen kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa tilastojen, infografiikan ja tutkimusten näkökulmasta, 2) perusteluihin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasemalle ja 3) kuuteen ydinviestiin jatkovalmistelua ajatellen.

Analyysin kohteena olivat yli 90 000 asukkaan suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14): metropolialue (Helsingin seutu), suuret kaupunkiseudut (Tampereen, Turun ja Oulun) ja keskisuuret kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan.

Analyysin tavoitteena oli osoittaa tiivistettynä:

  • kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta
  • perustella, miksi kaupunkien ja kaupunkiseutujen urbaanit erityispiirteet pitäisi huomio jatkovalmistelussa ja
  • avata keskustelu alueellisesti eriytetyn lainsäädännön tai erityisaseman tarpeellisuudesta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen osalta

Analyysin tulokset on tiivistetty kuuteen ydinviestiin:

  1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän
  2. Tarvitaan alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä
  3. Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille
  4. Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava
  5. Tulevan aluerakenteen muutoksiin varauduttava ennakoivasti
  6. Hallinnolliset rajat ylittävään kasvuun varautuminen

Tutustu tausta-analyysiin tästä ja tiivistelmänä toimivaan diasarjaan tästä!

 

SUOMEN KASVUKOLMIO HELSINKI-TAMPERE-TURKU

Esitys: Suomen Kasvukolmio Helsinki-Tampere-Turku -elinvoima-analyysi

Aika: 10.9.2015

ANALYYSI SUOMEN KASVUKOLMIOSTA HELSINKI-TAMPERE-TURKU

Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku -kolmion sisällä olevalla 11 seutukunnan alueella on keskeinen kansallinen merkitys. Kasvukolmion alueen osuus on väestön, työpaikkojen, BKT:n, tutkimus- ja kehitysmenojen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta keskimäärin 50-70 % koko maan osuudesta. Kasvukolmion elinvoima-analyysissa on tarkasteltu alueen ulkoista elinvoimaa aluetalouden, työllisyyskehityksen, vetovoiman ja osaamisen näkökulmista suhteessa toisiinsa ja koko maan kehitykseen. 

Tutustu koko analyysiin tästä! Lue loppuun

7 KARTOGRAMMIA SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYKSESTÄ

30.7.2015:

’7 KARTOGRAMMIA SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYKSESTÄ’

Esitys ’7 kartogrammia suurten kaupunkiseutujen merkityksestä’. Esityksessä käydään läpi 13 suuren kaupunkiseudun merkitystä keskeisten aluetalouteen, työllisyyyteen ja työpaikkakehitykseen, väestökehitykseen ja osaamiseen liittyvien karttojen ja kartogrammien avulla. Kaikki muuttujat esitetään sekä perinteteisellä tavalla että kartogrammina. 13 suuren kaupunkiseudun osuutta (%) verrataan koko maan osuuteen

Analyysin muuttujat ovat alueiden ulkoisen elinvoiman/kilpailukyvyn kannalta keskeisiä makromuuttujia, joiden syy- ja seuraussuhteet tulevat parhaiten esiin keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.

Analyysin kohteena ovat virallisen seutukuntaluokituksen mukaiset seutukunnat (70), mutta erikseen tarkastellaan yli tai vähän alle 100 000 asukkaan seutujen osuutta suhteessa koko maahan. 

Esitys kokonaisuudessaan tästä!

Lue loppuun