ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA?

ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA?

Nurmijärvi-ilmiöllä tarkoitetaan muuttoliikkeen suuntautumista keskuskaupunkien läheisyydessä olevaan pientalovaltaiseen  ja usein hajautettuun yhdyskuntarakenteeseen perustuvaan asuin- ja elinympäristöön, josta liikkumis- ja asiointivirrat suuntautuvat lähimpään (palvelu)keskukseen. Analyysissä ’ONKO NURMIJÄRVI-ILMIÖLLÄ PALUUTA’ pureudutaan seitsemän suurimman kaupungin ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2017.

Analyysin kohteena olivat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seutujen 7 keskuskaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa. Analyysissä verrattiin keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovetovoimaa viisivuotisjaksoittain 2000-2004, 2005-2009, 2010-2014 ja vuosina 2015-2017/8. Finanssikriisin (2008) jälkeen on tapahtunut merkittävä käänne keskuskaupunkien ja kehyskuntien muuttovoittoisuudessa. Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kasvaneet vuoden 2008 jälkeen ja kehyskuntien vähentyneet. Nurmijärvi-ilmiö oli voimakkaimmillaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta on sen jälkeen vaimentunut. Nurmijärvi-ilmiö vahvistuu oletettavasti jälleen talous- ja työllisyystilanteen parantuessa, mutta aikaisemmasta poiketen se kohdistuu entistä harvempiin kehyskuntiin, muuttovoittojen määrä ei saavuta aikaisempaa tasoa ja kehyskuntien välillä tapahtuu kehyskunnan sijainnin, liikenneyhteyksien, keskusta-alueen elävyyden ja kaupunkimaisten piirteiden korostumisen vuoksi voimakasta hajontaa muuttovoittoisuuden suhteen. Tutustu analyysiin tästä!

MISSÄ ESR, SIELLÄ RATKAISU?

Esitys: ’Missä ESR, siellä ratkaisu?’

Aika ja paikka: 12.9.2017, Länsi-Suomen alueen ESR 60-vuotisjuhla, Rytmikorjaamo, Seinäjoki

MISSÄ ESR, SIELLÄ RATKAISU?

Esitys Länsi-Suomen ESR 60-vuotisjuhlassa Seinäjoella. Esityksessä käydään läpi neljän ohjelmakauden kokemuksia ja tärkeimpiä oppimiskokemuksia. Tärkeimmät oppimiskokemukset on tiivistetty 10+1 -tekijään. Tutustu esitykseen tästä!

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Esitys: ’Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta’

Aika ja paikka: 28.9.2017, Maarakennuspäivät, Finlandia-talo, Helsinki

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Seminaariesitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta. Esityksen sisällön kaksi ydinkysymystä liittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisen merkityksen osoittamiseen sekä kaupungistumiseen yhtenä alue- ja väestörakenteen muutosvoimana. Esitys sisältää runsaasti karttoja ja graafeja alueellisesta kehityksestä. Tutustu esitykseen tästä!

 

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN

Analyysi: Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tekijät: Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

Yhteystiedot: VTT Timo Aro, timokaro@gmail.com, 045 657 7890

Aika: 16.8.2017

UUSI ANALYYSI HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIETEESTÄ KUNNITTAIN

Suomessa on merkittäviä alueellisia terveys- ja hyvinvointieroja maan eri osien välillä, jotka tulevat ilmi uudesta ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’ -analyysistä. Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä Ahvenanmaalla väestö on keskimäärin perusterveempää ja hyvinvoivempaa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sairastavuus on suurinta Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Lapin alueella ja alhaisinta Pohjanmaan rannikolla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa.  Alueiden väliset hyvinvointi- ja terveyserot eivät ole muodostuneet hetkessä eivätkä tule muuttumaan hetkessä. Kyse on syvälle juurtuneesta ilmiöstä maan eri osien ja maakuntien välillä. Alueelliset erot ilmenevät myös maakuntien sisällä jopa naapurikuntien välillä. Terveyden ja sairastavuuden alueelliset erot heijastuvat myös vastasyntyneiden elinajanodotteeseen.

Uudessa analyysissä on tarkasteltu alueiden terveys- ja hyvinvointieroja hyödyntämällä KELA:n ja THL:n sairastavuuteen ja eri sairausryhmiin liittyviä indeksejä. Analyysiin on kerätty yhteensä 12 sairastavuusindeksin ikävakioidut tiedot kaikista Suomen kunnista (311 kpl). Ikävakiointi mahdollistaa erikokoisten kuntien vertailun. Tiedot perustuvat kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan tilastovuoden keskiarvoon. Analyysin alueluokitus perustuu 1.1.2017 tilanteeseen.

Analyysin tuloksia on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön osana. Uusissa maakunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus perustuu yhtenäisiin rahoituskriteereihin. Tärkeimmät rahoituskriteerit liittyvät ikärakenteeseen ja palvelutarpeeseen eli sairastavuuteen. Alueen ikärakenteen ja sairastavuuden osuus sote-rahoituksesta tulee olemaan n. 86 %. Tämän vuoksi alueellisten hyvinvointi- ja terveyserojen tunnistaminen on tärkeää sekä tulevien kehittämistarpeiden arvioimiseksi että konkreettisten toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

Analyysin ovat tehneet valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro.

Analyysi:  ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tutkimusdata taulukoituna:

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Elinajanodote

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Kela

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL sairastavuusindeksi

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL

NYKYISET VAI OPTIMAALISET UUDET MAAKUNNAT?

Analyysi: ’Nykyiset vai optimaaliset uudet maakunnat?

Aika: Heinäkuu 2017

Tekijät: Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja tohtorikoulutettava Timo Widbom’

NYKYISET VAI UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT

’Nykyiset vai uudet optimaaliset maakunnat?’ -analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön todelliseen sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen tulevaisuuden aluerakenteen kestävä toiminnallinen malli, jossa on optimoitu asukkaiden saavutettavuuden kannalta jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuva vaikutusalue (”uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5×5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.

Tutustu koko analyysiin tästä! ja Helsingin Sanomien artikkeliin aiheeseen tästä!