Tiedote:
Julkaisuvapaa 4.2.2016 klo 4.00
Timo Aro:
ELINVOIMAISIMMAT SEUDUT KESKITTYVÄT PÄÄASIASSA HELSINKI-VAASA -KASVUKÄYTÄVÄN VARRELLE JA LOUNAIS-SUOMEEN
kaikkien seutujen (70) parhaaseen viidennekseen ylsivät Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lähelle kärkeä sijoittuivat lisäksi Porvoon ja Riihimäen seudut laajalta metropolialueelta sekä Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. Suomen elinvoimaisimmat seudut olivat arvopisteiden mukaan luokiteltuna Helsingin, Porvoon, Maarianhaminan, Vaasan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Tutustu analyysiin
Helsingin seutu kuului indeksin kaikilla mittareilla seutujen parhaaseen viidennekseen. Suurten kaupunkiseutujen ohella Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut menestyivät elinvoimaisuudessa. Suomen kasvukäytävä ulottuu elinvoimaisena käytävänä Helsingistä Vaasaan. Kuopion seutu on Itä-Suomen elinvoimaisin keskittymä. Tulokset käyvät ilmi aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aron tänään julkaistusta seutujen elinvoimaindeksistä. Analyysin tilaajana toimi Suomen kasvukäytävä -verkosto.
-Helsingin seutu menestyi elinvoiman kaikilla mittareilla niin kuin metropolialueen pitääkin menestyä. Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut erottuvat Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana ryhmittymänä, vaikka niiden vahvuudet eroavat toisistaan. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen, Aro sanoo
Elinvoimaindeksin tulos vastaa käsitystämme Suomen kasvukäytävän kansallisesta merkityksestä, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun elinvoimaindeksikarttaa myöhemmin vielä täydentää hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuottamalla saavutettavuudella, saadaan todella hyvä kuva maan eri alueiden kasvun ja kilpailukyvyn potentiaaleista, Ahonen kuvaa.
Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät muun muassa Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta -linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkoalueelle ja osaan Lappia. Lapin elinvoima on kohentunut merkittävästi 2010-luvulla lukuun ottamatta Itä-Lappia.
Seutukuntien elinvoimaindeksin kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat Itä-Lapin, Kainuun ja muun maantieteellisesti laajan Väli-Suomen alueille. Elinvoimaltaan kahdessa heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja ja rakennemuutosalueista Varkauden seutu. Esimerkiksi Tornionlaakson seutu sijoittui kaikissa muuttujissa ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa heikoimpaan viidennekseen. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla.
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin 70 seudun elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seutukunnat jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin paremmuusjärjestykseen yhteenlaskettujen muuttujien arvopisteiden perusteella. Jokaisessa viidenneksessä oli 14 seutua. Analyysin aineistona olivat viimeisimmät käytettävissä olevat Tilastokeskuksen tilastot. Analyysi ja siihen liittyvät graafit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta timoaro.fi. tai www.suomenkasvukaytava.fi
Lisätietoa:
Timo Aro, valtiotieteen tohtori, aluetutkija, , , timoaro.fi Anna-Mari Ahonen, projektijohtaja, arkkitehti SAFA, , Suomen kasvukäytävä -verkosto, www.suomenkasvukaytava.fi
KESKEISIMMÄT TULOKSET KARTTAPOHJILLA
Kartta 1. Seutukuntien elinvoimaindeksi viidenneksittäin (viisi viidennestä ja jokaisessa viidenneksessä 14 seutua)
Kartta 2: Seutukuntien elinvoimaindeksi arvopisteittäin (seutujen sijoitukset arvopisteittäin paremmuusjärjestyksessä 1-70)
