TURUN SEUDUN ELINVOIMA

Esityksessä kuvataan suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Esitys painottuu ulkoista elinvoimaa kuvaavien muuttujien vertailuanalyysin Turun seudun ja muiden suurten kaupunkiseutujen välillä. Esityksessä käydään läpi mm. alue- ja kuntatalouden, työllisyys- ja työpaikkakehityksen sekä määrällisen ja rakenteellisen muuttovetovoiman tunnuslukuja. Tavoitteena on osoittaa Turun kaupungin ja Turun kaupunkiseudun elinvoima suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Analyysi painottuu muutos- ja kehitysdynamiikan kuvaamiseen vuosien 2000-2012 välisenä aikana. 

Esitys pidettiin 28.5.2014 Turun selvitysalueen 17 kunnan erityseen kuntajakoselvitykseen liittyvässä tilaisuudessa.

Esitys löytyy kokonaisuudessaan

MUUTTOLIIKE JA ASUNTOMARKKINAT

Esityksessä kuvataan ’ Muuttoliike vaikuttaa suoraan ja epäsuoraan asuntomarkkinoiden tulevaan kysyntään ja tarjontaan. Esityksessä pureudutaan muuttoliikkeen yleisiin ja erityisiin piirteisiin, jotka vaikuttavat viiveellä Suomen eri alueiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden kysyntään. Kysynnän ja tarjonnan alueelliset erot kasvavat muuttoliikeen syy- ja seuraussuhteiden vuoksi lähitulevaisuudessa.

Esitys on pidetty 22.5.2014 Kiinteistöalan koulutuskeskuksen seminaarissa kiinteistönvällittäjille.

Katso esitys

SOTE -UUDISTUS TULEE -OLETKO VALMIS?

Esitys kuvaa sote -uudistusta ja Länsi-Suomen Sote -aluetta pähkinänkuoressa. Esityksen ensimmäisessä osassa on tietoa uudistuksen (tiedossa olevasta) keskeisestä sisällöstä ja tavoitteista. Toisessa osassa kuvataan mahdollistaLänsi-Suomen Sote -aluetta tilastojen valossa. Länsi-Suomen alueella on kolme maakuntaa ja 63 kuntaa. Esityksessä kuvataan graafien avulla millainen Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat ovat suhteessa toisiinsa keskeisten sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien taustamuuttujien valossa.

Katso lisää

VERTAILUANALYYSI SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN ELINVOIMASTA VUOSINA 2000-2012

Esityksen kohteena on 13 suurinta kaupunkiseutua (yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut). Suurten kaupunkiseutujen elinvoimaa verrattaan noin kymmenen alueiden muutos- ja kehitysdynamiikkaa kuvaavan muuttujan avulla vuosien 2000-2012 välisenä aikana. Kaupunkiseutujen kehitystä ja asemaa suhteessa toisiin kaupunkiseutuihin analysoidaan eri muuttujissa niiden muutos- ja kasvuprosentin perusteella eikä korkeimman arvon perusteella.

Analyysissä käytetyt muuttujat liittyvät alue- ja kuntatalouteen, työllisyys- ja väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamisrakenteeseen. 2000-luvun aikana ovat eniten asemaansa kyenneet kohentamaan Vaasan, Kuopion, Seinäjoen ja Porin seudut.

Analyysin keskiössä on Porin seutu, johon peilataan muiden kaupunkiseutujen kehitystä.

Analyysi löytyy kokonaisuudessaan

MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUS PAIKALLISEEN ELINVOIMAAN

Esitys   kuvaa muuttoliikkeen suoraa ja epäsuoraa vaikutusta alueiden kehitykseen. Esityksen punainen lanka liittyy alueiden tulevaan arvonmuodostukseen muuttoliikkeen näkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa muuttoliikkeen tulevat niin sanotut voittaja- ja häviäjäseudut.’ 

Esitys jakautuu kahteen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa käydään läpi Suomen aluerakenteen muutospiirteitä ja eritellään muuttoliikkeen erityispiirteitä. Toisessa osassa käydään läpi muuttoliikkeen ansiosta kasvavia ja supistuvia seutuja.

Esitys kokonaisuudessaan