HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN

Analyysi: Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tekijät: Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

Yhteystiedot: VTT Timo Aro, timokaro@gmail.com, 045 657 7890

Aika: 16.8.2017

UUSI ANALYYSI HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIETEESTÄ KUNNITTAIN

Suomessa on merkittäviä alueellisia terveys- ja hyvinvointieroja maan eri osien välillä, jotka tulevat ilmi uudesta ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’ -analyysistä. Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä Ahvenanmaalla väestö on keskimäärin perusterveempää ja hyvinvoivempaa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sairastavuus on suurinta Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Lapin alueella ja alhaisinta Pohjanmaan rannikolla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa.  Alueiden väliset hyvinvointi- ja terveyserot eivät ole muodostuneet hetkessä eivätkä tule muuttumaan hetkessä. Kyse on syvälle juurtuneesta ilmiöstä maan eri osien ja maakuntien välillä. Alueelliset erot ilmenevät myös maakuntien sisällä jopa naapurikuntien välillä. Terveyden ja sairastavuuden alueelliset erot heijastuvat myös vastasyntyneiden elinajanodotteeseen.

Uudessa analyysissä on tarkasteltu alueiden terveys- ja hyvinvointieroja hyödyntämällä KELA:n ja THL:n sairastavuuteen ja eri sairausryhmiin liittyviä indeksejä. Analyysiin on kerätty yhteensä 12 sairastavuusindeksin ikävakioidut tiedot kaikista Suomen kunnista (311 kpl). Ikävakiointi mahdollistaa erikokoisten kuntien vertailun. Tiedot perustuvat kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan tilastovuoden keskiarvoon. Analyysin alueluokitus perustuu 1.1.2017 tilanteeseen.

Analyysin tuloksia on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön osana. Uusissa maakunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus perustuu yhtenäisiin rahoituskriteereihin. Tärkeimmät rahoituskriteerit liittyvät ikärakenteeseen ja palvelutarpeeseen eli sairastavuuteen. Alueen ikärakenteen ja sairastavuuden osuus sote-rahoituksesta tulee olemaan n. 86 %. Tämän vuoksi alueellisten hyvinvointi- ja terveyserojen tunnistaminen on tärkeää sekä tulevien kehittämistarpeiden arvioimiseksi että konkreettisten toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

Analyysin ovat tehneet valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro.

Analyysi:  ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tutkimusdata taulukoituna:

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Elinajanodote

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Kela

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL sairastavuusindeksi

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL

NYKYISET VAI OPTIMAALISET UUDET MAAKUNNAT?

Analyysi: ’Nykyiset vai optimaaliset uudet maakunnat?

Aika: Heinäkuu 2017

Tekijät: Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja tohtorikoulutettava Timo Widbom’

NYKYISET VAI UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT

’Nykyiset vai uudet optimaaliset maakunnat?’ -analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön todelliseen sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen tulevaisuuden aluerakenteen kestävä toiminnallinen malli, jossa on optimoitu asukkaiden saavutettavuuden kannalta jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuva vaikutusalue (”uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5×5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.

Tutustu koko analyysiin tästä! ja Helsingin Sanomien artikkeliin aiheeseen tästä!

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys: ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’

Aika ja paikka: IX Valtakunnallinen Muuttoliikesymbosiumi 19.-20.11.2015 Turku

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’ keskittyy kuntien väliseen muuttoliikkeeseen maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317) Suomessa. Analyysin aineistona ovat kaikki kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014. Aineisto sisältää noin 1,4 miljoonaa kuntien välistä muuttoa. Esityksessä käydään läpi muuttoliikkeen erityispiirteitä 2010-luvun alkupuolella ja alueiden muuttoliikekehitystä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.

Muuttovoittoiset alueet keskittyvät a) laajenevalle metropolialueen vaikutusalueelle, b) suuriin ja keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin, c) suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin ja d) pistemäisesti muille alueille. Muuttovoitot keskittyvät  Helsinki-Tampere-Turku -kasvukolmion vaikutusalueelle ja erityisesti Helsingin ja Tampereen väliselle kasvukäytävälle. Muuttotappiolliset alueet keskittyvät a) ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle, b) maakuntien 2- 3 -keskuksiin (seutukeskukset) ja rakennemuutospaikkakunnille.

Kolme kuntaa ja seutua neljästä oli muuttotappiollisia kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014. Vain neljä maakuntaa 18:sta sai muuttovoittoa em. aikana. Nuorista (15-24 -vuotiaat) muuttajista kärsi muuttotappiota yhdeksän kuntaa kymmenestä.

Tutustu esitykseen ja karttoihin tästä!

ITÄ-SUOMI -ALUEKEHITYKSEN MUSTA AUKKO VAI ELINVOIMAINEN SUURALUE

ITÄ-SUOMI -ALUEKEHITYKSEN MUSTA AUKKO VAI ELINVOIMAINEN SUURALUE?

Esitys ’ITÄ-SUOMI -ALUEKEHITYKSEN MUSTA AUKKO VAI ELINVOIMAINEN SUURALUE?’ keskittyy Itä-Suomen kolman maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoiseen elinvoimaan suhteessa muihin maakuntiin (18) ja position muutokseen 2000-luvun aikana. Esityksessä käydään aluksi läpi kansallisen ja EU-rahoituksen resursseja maakunnittain. Tämän jälkeen analysoidaan Itä-Suomen maakuntien ja suurimpien alueen seutukuntien aseman muutosta ensisijaisesti aluetalouteen, työpaikka- ja työllisyyskehitykseen ja osaamiseen/TKI-kehitykseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Tavoitteena on selvittää 2000-luvun kehityksen perusteella, onko Itä-Suomen suuralueella tapahtunut positiivisia muutoksia suhteessa muiden maakuntien ja seutujen kehitykseen.

Esitys pidettiin Itä-Suomen kolmen maakunnan Liikennejärjetelmäpäivillä 28.10.2014 Mikkelissä.

Tutustu esitykseen ja keskeisiin tilastoihin/graafeihin tästä!

SATAKUNNAN ASEMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA 2000-LUVULLA

Esitys ”Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla” keskittyy Satakunnan asemaan ja position muuttumiseen suhteessa muihin maakuntiin (18) 2000-luvulla. Satakunnan kehitystä verrataan muihin maakuntiin kolmella teema-alueella: alue- ja kuntatalous, työpaikka- ja työllisyyskehitys sekä osaamis- ja TKI-toiminta. Jokaisen teeman kohdalla käytetään useita indikaattoreita, joiden arvot ilmaistaan sekä absoluuttisina että suhteellisina lukuina.

Esityksen graafeissa ovat mukana kaikki maakunnat. Lisäksi osassa graafeissa on erikseen merkitty punaisella viivalla Porin seudun ja keltaisella viivalla Rauman seudun arvot. Data perustuu Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoaineistoihin. Vertailun aikaväli rajoittuu pääsääntöisesti vuosiin 2000-2012.

Esitys pidettiin Satakunnan ennakointihankkeiden loppuseminaarissa Porissa 14.10.2014.

Tutustu esitykseen tästä!