MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Aika: 19.5.2016, Kunnallisjohdon seminaari, Pori

Esityksen aihe: ’Mullistaako muuttoliike Suomen?’

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Esitys ’Mullistaako muuttoliike Suomen?’ Kunnallisjohdon seminaarissa Porissa kuntien muuttovetovoimasta ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen kannalta. Esitys sisältää runsaasti muuttoliikkeeseen liittyviä karttoja muuttoliikkeen määrästä ja rakenteesta sekä TOP 20-listoja muuttovetovoimaisimmista kunnista eri muuttujilla 2010-luvulla. Lopussa lyhyt yhteenveto tulossa olevasta analyysistä ’Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010-luvulla’. Tutustu esitykseen TÄSTÄ!

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI

Tiedote:

Julkaisuvapaa 4.2.2016 klo 4.00

Timo Aro: Seutukuntien ELINVOIMAINDEKSI

ELINVOIMAISIMMAT SEUDUT KESKITTYVÄT PÄÄASIASSA HELSINKI-VAASA -KASVUKÄYTÄVÄN VARRELLE JA LOUNAIS-SUOMEEN

Seutukuntien elinvoimaindeksissä kaikkien seutujen (70) parhaaseen viidennekseen ylsivät Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lähelle kärkeä sijoittuivat lisäksi Porvoon ja Riihimäen seudut laajalta metropolialueelta sekä Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. Suomen elinvoimaisimmat seudut olivat arvopisteiden mukaan luokiteltuna Helsingin, Porvoon, Maarianhaminan, Vaasan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Tutustu analyysiin tästä!

 Helsingin seutu kuului indeksin kaikilla mittareilla seutujen parhaaseen viidennekseen. Suurten kaupunkiseutujen ohella Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut menestyivät elinvoimaisuudessa. Suomen kasvukäytävä ulottuu elinvoimaisena käytävänä Helsingistä Vaasaan. Kuopion seutu on Itä-Suomen elinvoimaisin keskittymä. Tulokset käyvät ilmi aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aron tänään julkaistusta seutujen elinvoimaindeksistä. Analyysin tilaajana toimi Suomen kasvukäytävä -verkosto.

-Helsingin seutu menestyi elinvoiman kaikilla mittareilla niin kuin metropolialueen pitääkin menestyä. Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut erottuvat Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana ryhmittymänä, vaikka niiden vahvuudet eroavat toisistaan. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen, Aro sanoo

 

Elinvoimaindeksin tulos vastaa käsitystämme Suomen kasvukäytävän kansallisesta merkityksestä, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun elinvoimaindeksikarttaa myöhemmin vielä täydentää hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuottamalla saavutettavuudella, saadaan todella hyvä kuva maan eri alueiden kasvun ja kilpailukyvyn potentiaaleista, Ahonen kuvaa.

Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät muun muassa Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta -linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkoalueelle ja osaan Lappia. Lapin elinvoima on kohentunut merkittävästi 2010-luvulla lukuun ottamatta Itä-Lappia.

Seutukuntien elinvoimaindeksin kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat Itä-Lapin, Kainuun ja muun maantieteellisesti laajan Väli-Suomen alueille. Elinvoimaltaan kahdessa heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja ja rakennemuutosalueista Varkauden seutu. Esimerkiksi Tornionlaakson seutu sijoittui kaikissa muuttujissa ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa heikoimpaan viidennekseen. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla.

Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin 70 seudun elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seutukunnat jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin paremmuusjärjestykseen yhteenlaskettujen muuttujien arvopisteiden perusteella. Jokaisessa viidenneksessä oli 14 seutua. Analyysin aineistona olivat viimeisimmät käytettävissä olevat Tilastokeskuksen tilastot. Analyysi ja siihen liittyvät graafit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.timoaro.fi. tai www.suomenkasvukaytava.fi

Lisätietoa:

Timo Aro, valtiotieteen tohtori, aluetutkija, 045 657 7890, timokaro@gmail.com, www.timoaro.fi                                                                                                                    Anna-Mari Ahonen, projektijohtaja, arkkitehti SAFA, 050 572 0945, Suomen kasvukäytävä -verkosto, www.suomenkasvukaytava.fi

KESKEISIMMÄT TULOKSET KARTTAPOHJILLA

Kartta 1. Seutukuntien elinvoimaindeksi viidenneksittäin (viisi viidennestä ja jokaisessa viidenneksessä 14 seutua)

Seutukuntien elinvoimaindeksi viidenneksittäin

 

 

 

 

Kartta 2: Seutukuntien elinvoimaindeksi arvopisteittäin (seutujen sijoitukset arvopisteittäin paremmuusjärjestyksessä 1-70)

Seutukuntien elinvoimaindeksi sijoituksittain

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

13.1.2016

Tausta-analyysi kokonaisuudessaan tästä!

Tausta-analyysin tiivistelmä diasarjana tästä!

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

Analyysi keskittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen asemaan itsehallintoalueita muodostettaessa. Itsehallintoalueiden (18) ja sosiaali- ja terveysalueiden (15) perustaminen on tulevaisuuspäätös, joka vaikuttaa alueiden tulevaan kehitykseen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vuosikymmeniä eteenpäin. Analyysi jakautuu kolmeen osioon: 1) tilannekuvan muodostamiseen kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa tilastojen, infografiikan ja tutkimusten näkökulmasta, 2) perusteluihin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasemalle ja 3) kuuteen ydinviestiin jatkovalmistelua ajatellen.

Analyysin kohteena olivat yli 90 000 asukkaan suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14): metropolialue (Helsingin seutu), suuret kaupunkiseudut (Tampereen, Turun ja Oulun) ja keskisuuret kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan.

Analyysin tavoitteena oli osoittaa tiivistettynä:

  • kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta
  • perustella, miksi kaupunkien ja kaupunkiseutujen urbaanit erityispiirteet pitäisi huomio jatkovalmistelussa ja
  • avata keskustelu alueellisesti eriytetyn lainsäädännön tai erityisaseman tarpeellisuudesta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen osalta

Analyysin tulokset on tiivistetty kuuteen ydinviestiin:

  1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän
  2. Tarvitaan alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä
  3. Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille
  4. Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava
  5. Tulevan aluerakenteen muutoksiin varauduttava ennakoivasti
  6. Hallinnolliset rajat ylittävään kasvuun varautuminen

Tutustu tausta-analyysiin tästä ja tiivistelmänä toimivaan diasarjaan tästä!

 

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys: ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’

Aika ja paikka: IX Valtakunnallinen Muuttoliikesymbosiumi 19.-20.11.2015 Turku

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’ keskittyy kuntien väliseen muuttoliikkeeseen maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317) Suomessa. Analyysin aineistona ovat kaikki kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014. Aineisto sisältää noin 1,4 miljoonaa kuntien välistä muuttoa. Esityksessä käydään läpi muuttoliikkeen erityispiirteitä 2010-luvun alkupuolella ja alueiden muuttoliikekehitystä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.

Muuttovoittoiset alueet keskittyvät a) laajenevalle metropolialueen vaikutusalueelle, b) suuriin ja keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin, c) suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin ja d) pistemäisesti muille alueille. Muuttovoitot keskittyvät  Helsinki-Tampere-Turku -kasvukolmion vaikutusalueelle ja erityisesti Helsingin ja Tampereen väliselle kasvukäytävälle. Muuttotappiolliset alueet keskittyvät a) ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle, b) maakuntien 2- 3 -keskuksiin (seutukeskukset) ja rakennemuutospaikkakunnille.

Kolme kuntaa ja seutua neljästä oli muuttotappiollisia kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014. Vain neljä maakuntaa 18:sta sai muuttovoittoa em. aikana. Nuorista (15-24 -vuotiaat) muuttajista kärsi muuttotappiota yhdeksän kuntaa kymmenestä.

Tutustu esitykseen ja karttoihin tästä!

ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT

Esitys: ’Aluerakenteen isot muutosvoimat’  KVS-foorumin Oppilaitosten rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 -seminaarissa Tampereella 9.11.2015 

ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT

Esityksessä käydään läpi aluerakenteen isoja muutosvoimia eli kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumis- tai polarisoitumiskehitystä. Jokainen aluerakenteen muutostekijä on sidoksissa toisiinsa ja ne vaikuttavat yhdessä ja erikseen keskittävästi tulevaan aluerakenteeseen. Jokaisesta muutostekijästä on graafeja, karttoja ja taulukoita, joiden avulla kuvataan alueiden kehitystä.

Tutustu esitykseen tästä!