POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

12.5.2015

Esitys ’Pohjois-Pohjanmaan elinvoimasta alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla’.  Analyysissä käydään läpi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan positio suhteessa muihin maakuntiin aluetalouteen sekä työllisyys- ja työpaikkakehitykseen liittyvien keskeisten tunnuslukujen osalta. Analyysissä verrataan Pohjois-Pohjanmaata muiden maakuntien kehitykseen vuosina 2000-2013. Lisäksi samassa yhteydessä verrataan Oulun seudun elinvoimaa samojen tunnuslukujen osalta suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12). Pohjois-Pohjanmaan seitsemän seudun tunnusluvut esitetään samassa yhteydessä.

Esitys pidettiin Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä elinvoimaseminaarissa toukokuussa 2015. Seminaarin muut esitykset löytyvät samasta osoitteesta.

Tutustu esitykseen tästä!

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI 2005-2013

Valtiotieteen tohtori Timo Aron suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttisesta ja suhteellisesta elinvoimasta vuosina 2005-2013. Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa. Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen elinvoiman mukaan. Absoluuttista ja suhteellista elinvoimaa analysoitiin erikseen.

Analyysin taustaan ja toteuttamiseen, muuttujakohtaisiin taulukoihin ja tuloksiin liittyvä aineisto löytyy kokonaisuudessaan

Tiedote 22.1.2015

PÄÄKAUPUNKISEUTU JA POHJANMAA HYVÄN KIERTEESSÄ

Suomen elinvoimaisimpia kuntia ovat Espoo, Vantaa, Helsinki, Vaasa, Tampere ja Oulu. Nopeimmin suhteellista elinvoimaansa ovat kohentaneet Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Lappeenranta ja Kuopio. Tiedot käyvät ilmi valtiotieteen tohtori , jossa vertailtiin Suomen 26 suurimman kaupungin kilpailukyky viiden teeman ja 40 muuttujan avulla vuosina 2005-2013. 

Pääkaupunkiseudun keskuskaupungit ovat omaa luokkaansa elinvoimaa mittaavien tunnuslukujen perusteella. Ne ovat saaneet merkittävää kilpailuetua muihin kaupunkeihin verrattuna kansallisena asutus-, työpaikka- ja osaamiskeskittymänä. Yksi myönteinen tekijä on johtanut toiseen ja luonut taas uusia kerrannaisvaikutuksia.

-Pääkaupunkiseudun vahvuus perustuu aluetalouteen, työpaikkakehitykseen, osaamiseen ja vetovoimaan niin asukkaiden, yritysten kuin investointien suhteen. Tampere ja Oulu ovat olleet vahvoja keskittymiä koko 2000-luvun ajan. Vaasan elinvoima on kasvanut merkittävästi 2000-luvun kuluessa, Aro sanoo

Nopeasta reagoinnista nosteeseen

Analyysissä arvioitiin lisäksi kaupunkien muutosdynamiikkaa. Tavoitteena oli tunnistaa ne kaupungit, jotka olivat eniten kyenneet parantamaan asemaansa ja kilpailukykyänsä. Vahvimmassa nosteessa olivat Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Parhaaseen viidennekseen kuuluivat lisäksi Lappeenranta, Kuopio ja Helsinki.

-Hyvin menestyneiden kaupunkien yhteisenä piirteenä on se, että ne ovat parhaiten kyenneet reagoimaan talouden suhdanenvaihteluihin ja häiriöihin. Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola ovat päässeet hyvän kierteeseen, jossa yhdellä osa-alueella onnistuminen luo edellytyksiä myönteisille kerrannaisvaikutuksille, Aro sanoo

 

-Seinäjoen elinvoimaa kuvaa se, että kaupunki oli suhteellisen elinvoima-analyysin jokaisessa viidessä teemassa parhaassa viidenneksessä. Seinäjoki on vetovoimainen muuttokohde asukkaiden ja yritysten suhteen, jonka lisäksi siellä on vahva ruuantuotannon arvoketju. Vaasa taas hyötyy suuresti energiklusterista ja hyvästä työllisyyskehityksestä.

Salo romahtanut Nokian mukana

Heikoimmin 26 kaupungin vertailussa pärjäsivät rakennemuutoksen kouriin joutuneet Kouvola, Kotka ja Salo. Kaupunkeja yhdistää rakennemuutosshokki, jonka vuoksi ne ovat olleet erittäin haavoittuvaisia muutoksen edessä. Yksipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne on hidastanut toipumista rakennemuutoksesta

-Kouvola ja Kotka ovat olleet hyvin riippuvaisia metsäsektorin kehityksestä. Salo taas romahti Nokia-klusterin mukana. Kun elinkeinoelämän veturi kaatuu yksipuolisen toimialarakenteen alueella, se heijastuu negatiivisesti alueen muuhun kehitykseen.

Kokkola ja Pori ovat esimerkkejä kaupungeista, jotka ovat kyenneet uusiutumaan ja monipuolistamaan toimialarakenneettaan pitkän rakennemuutoksen jälkeen. Kokkola sijoittui suhteellisen elinvoiman osalta parhaaseen viidennekseen ja Pori toiseksi parhaaseen viidennekseen.

-Rakennemuutoskaupungeilta vie aikaa uusiutua ja löytää korvaavia uusia kasvualoja, mutta rakennemutoksesta selviytyneet Lappeenranta, Pori ja Kokkola ovat hyviä esimerkkejä uudesta noususta.

Lisätietoa:
Timo Aro
Valtiotieteen tohtori, tutkija



timoaro.fi

_______

KESKEISIMMÄT TULOKSET

Absoluuttisesti Suomen elinvoimaisimmat kaupunkia (26 kaupunkia)
Paras ja toiseksi paras viidennes
1. Espoo
2. Vantaa
3. Helsinki
4. Vaasa
5. Tampere
6. Oulu
7. Porvoo
8. Hyvinkää
9. Seinäjoki
10. Jyväskylä

Heikoin viidennes
22. Joensuu
23. Salo
24. Kajaani
25. Kotka
26. Kouvola

Suhteellisesti Suomen elinvoimaisimmat kaupungit (26 kaupunkia):
Paras ja toiseksi paras viidennes
1. Seinäjoki
2. Vaasa
3. Kokkola
4. Lappeenranta
5. Kuopio
6. Helsinki
7. Rovaniemi
8. Pori
9. Espoo
10. Joensuu

Heikoin viidennes
22. Porvoo
23. Lohja
24. Kotka
25. Kouvola
26. Salo

Suomen elinvoimaisimmat kunnat absoluuttiset ja suhteelliset tulokset yhdistettynä sijoitusten perusteella (26 kaupunkia)
1. Vaasa (4. ja 2.)
2. Helsinki (3. ja 6.)
3. Espoo (1. ja 9.), Seinäjoki (9. ja 1.)
5. Kuopio (11. ja 5.), Vantaa (2. ja 14)
7. Kokkola (15. ja 3.)
8. Oulu (6. ja 13.)
9. Hyvinkää (8. ja 12.), Lappeenranta (16. ja 4.)

22. Lahti (20. ja 19.)
23. Kajaani (24. ja 16)
24. Salo (23. ja 26.), Kotka (25. ja 24.)
26. Kouvola (26. ja 25.)

 

ITÄ-SUOMI -ALUEKEHITYKSEN MUSTA AUKKO VAI ELINVOIMAINEN SUURALUE

ITÄ-SUOMI -ALUEKEHITYKSEN MUSTA AUKKO VAI ELINVOIMAINEN SUURALUE?

Esitys keskittyy Itä-Suomen kolman maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) ulkoiseen elinvoimaan suhteessa muihin maakuntiin (18) ja position muutokseen 2000-luvun aikana. Esityksessä käydään aluksi läpi kansallisen ja EU-rahoituksen resursseja maakunnittain. Tämän jälkeen analysoidaan Itä-Suomen maakuntien ja suurimpien alueen seutukuntien aseman muutosta ensisijaisesti aluetalouteen, työpaikka- ja työllisyyskehitykseen ja osaamiseen/TKI-kehitykseen liittyvien tunnuslukujen avulla. Tavoitteena on selvittää 2000-luvun kehityksen perusteella, onko Itä-Suomen suuralueella tapahtunut positiivisia muutoksia suhteessa muiden maakuntien ja seutujen kehitykseen.

Esitys pidettiin Itä-Suomen kolmen maakunnan Liikennejärjetelmäpäivillä 28.10.2014 Mikkelissä.

Tutustu esitykseen ja keskeisiin tilastoihin/graafeihin

SATAKUNNAN ASEMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA 2000-LUVULLA

Esitys keskittyy Satakunnan asemaan ja position muuttumiseen suhteessa muihin maakuntiin (18) 2000-luvulla. Satakunnan kehitystä verrataan muihin maakuntiin kolmella teema-alueella: alue- ja kuntatalous, työpaikka- ja työllisyyskehitys sekä osaamis- ja TKI-toiminta. Jokaisen teeman kohdalla käytetään useita indikaattoreita, joiden arvot ilmaistaan sekä absoluuttisina että suhteellisina lukuina.

Esityksen graafeissa ovat mukana kaikki maakunnat. Lisäksi osassa graafeissa on erikseen merkitty punaisella viivalla Porin seudun ja keltaisella viivalla Rauman seudun arvot. Data perustuu Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoaineistoihin. Vertailun aikaväli rajoittuu pääsääntöisesti vuosiin 2000-2012.

Esitys pidettiin Satakunnan ennakointihankkeiden loppuseminaarissa Porissa 14.10.2014.

Tutustu esitykseen