ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Esitys: ’Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta’

Aika ja paikka: 28.9.2017, Maarakennuspäivät, Finlandia-talo, Helsinki

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Seminaariesitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta. Esityksen sisällön kaksi ydinkysymystä liittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisen merkityksen osoittamiseen sekä kaupungistumiseen yhtenä alue- ja väestörakenteen muutosvoimana. Esitys sisältää runsaasti karttoja ja graafeja alueellisesta kehityksestä. Tutustu esitykseen tästä!

 

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

13.1.2016

Tausta-analyysi kokonaisuudessaan tästä!

Tausta-analyysin tiivistelmä diasarjana tästä!

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

Analyysi keskittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen asemaan itsehallintoalueita muodostettaessa. Itsehallintoalueiden (18) ja sosiaali- ja terveysalueiden (15) perustaminen on tulevaisuuspäätös, joka vaikuttaa alueiden tulevaan kehitykseen sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vuosikymmeniä eteenpäin. Analyysi jakautuu kolmeen osioon: 1) tilannekuvan muodostamiseen kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä nyt ja lähitulevaisuudessa tilastojen, infografiikan ja tutkimusten näkökulmasta, 2) perusteluihin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasemalle ja 3) kuuteen ydinviestiin jatkovalmistelua ajatellen.

Analyysin kohteena olivat yli 90 000 asukkaan suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14): metropolialue (Helsingin seutu), suuret kaupunkiseudut (Tampereen, Turun ja Oulun) ja keskisuuret kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan.

Analyysin tavoitteena oli osoittaa tiivistettynä:

  • kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin näkökulmasta
  • perustella, miksi kaupunkien ja kaupunkiseutujen urbaanit erityispiirteet pitäisi huomio jatkovalmistelussa ja
  • avata keskustelu alueellisesti eriytetyn lainsäädännön tai erityisaseman tarpeellisuudesta suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen osalta

Analyysin tulokset on tiivistetty kuuteen ydinviestiin:

  1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän
  2. Tarvitaan alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä
  3. Lisää vastuuta kaupunki- tai aluekunnille
  4. Kaupunkiseutujen erityispiirteet huomioitava
  5. Tulevan aluerakenteen muutoksiin varauduttava ennakoivasti
  6. Hallinnolliset rajat ylittävään kasvuun varautuminen

Tutustu tausta-analyysiin tästä ja tiivistelmänä toimivaan diasarjaan tästä!

 

SOTE -UUDISTUS TULEE -OLETKO VALMIS?

Esitys ’LÄNSI-SUOMEN SOTE -ALUE TULEE -OLETKO VALMIS’ kuvaa sote -uudistusta ja Länsi-Suomen Sote -aluetta pähkinänkuoressa. Esityksen ensimmäisessä osassa on tietoa uudistuksen (tiedossa olevasta) keskeisestä sisällöstä ja tavoitteista. Toisessa osassa kuvataan mahdollistaLänsi-Suomen Sote -aluetta tilastojen valossa. Länsi-Suomen alueella on kolme maakuntaa ja 63 kuntaa. Esityksessä kuvataan graafien avulla millainen Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat ovat suhteessa toisiinsa keskeisten sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvien taustamuuttujien valossa.

Katso lisää tästä!