HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN

Analyysi: Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tekijät: Iida Mäkelä, Niina Nevala ja Timo Aro

Yhteystiedot: VTT Timo Aro, timokaro@gmail.com, 045 657 7890

Aika: 16.8.2017

UUSI ANALYYSI HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIETEESTÄ KUNNITTAIN

Suomessa on merkittäviä alueellisia terveys- ja hyvinvointieroja maan eri osien välillä, jotka tulevat ilmi uudesta ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’ -analyysistä. Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä Ahvenanmaalla väestö on keskimäärin perusterveempää ja hyvinvoivempaa kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Sairastavuus on suurinta Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Lapin alueella ja alhaisinta Pohjanmaan rannikolla sekä Etelä- ja Lounais-Suomessa.  Alueiden väliset hyvinvointi- ja terveyserot eivät ole muodostuneet hetkessä eivätkä tule muuttumaan hetkessä. Kyse on syvälle juurtuneesta ilmiöstä maan eri osien ja maakuntien välillä. Alueelliset erot ilmenevät myös maakuntien sisällä jopa naapurikuntien välillä. Terveyden ja sairastavuuden alueelliset erot heijastuvat myös vastasyntyneiden elinajanodotteeseen.

Uudessa analyysissä on tarkasteltu alueiden terveys- ja hyvinvointieroja hyödyntämällä KELA:n ja THL:n sairastavuuteen ja eri sairausryhmiin liittyviä indeksejä. Analyysiin on kerätty yhteensä 12 sairastavuusindeksin ikävakioidut tiedot kaikista Suomen kunnista (311 kpl). Ikävakiointi mahdollistaa erikokoisten kuntien vertailun. Tiedot perustuvat kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan tilastovuoden keskiarvoon. Analyysin alueluokitus perustuu 1.1.2017 tilanteeseen.

Analyysin tuloksia on mahdollista hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyön osana. Uusissa maakunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus perustuu yhtenäisiin rahoituskriteereihin. Tärkeimmät rahoituskriteerit liittyvät ikärakenteeseen ja palvelutarpeeseen eli sairastavuuteen. Alueen ikärakenteen ja sairastavuuden osuus sote-rahoituksesta tulee olemaan n. 86 %. Tämän vuoksi alueellisten hyvinvointi- ja terveyserojen tunnistaminen on tärkeää sekä tulevien kehittämistarpeiden arvioimiseksi että konkreettisten toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

Analyysin ovat tehneet valtiotieteen kandidaatti Iida Mäkelä, kauppatieteen ylioppilas Niina Nevala ja valtiotieteen tohtori Timo Aro.

Analyysi:  ’Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain’

Tutkimusdata taulukoituna:

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Elinajanodote

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, Kela

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL sairastavuusindeksi

Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede kunnittain, THL

ELINVOIMAISET JA VETOVOIMAISET KUNNAT NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA

Esitys: ’Elinvoimaiset ja vetovoimaiset seudut nyt ja lähitulevaisuudessa’

Paikka: Hypoteekkiyhdistyksen hallitus ja hallintoneuvosto 30-31.8.2016, Helsinki

ELINVOIMAISET JA VETOVOIMAISET KUNNAT NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA

Esitys pitää sisällään kolme toisiaan täydentävää osaa. Ensimmäisessä osassa on viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallintorajoja. Toisessa osassa on tarkasteltu alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa on yhteenvetona kuvausta vetovoimaisimmista kunnista 11 muuttujan perusteella ja vetovoimaisen alueen tunnuspiirteitä.

Tutustu esitykseen tästä!

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Aika: 19.5.2016, Kunnallisjohdon seminaari, Pori

Esityksen aihe: ’Mullistaako muuttoliike Suomen?’

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

Esitys ’Mullistaako muuttoliike Suomen?’ Kunnallisjohdon seminaarissa Porissa kuntien muuttovetovoimasta ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen kannalta. Esitys sisältää runsaasti muuttoliikkeeseen liittyviä karttoja muuttoliikkeen määrästä ja rakenteesta sekä TOP 20-listoja muuttovetovoimaisimmista kunnista eri muuttujilla 2010-luvulla. Lopussa lyhyt yhteenveto tulossa olevasta analyysistä ’Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010-luvulla’. Tutustu esitykseen TÄSTÄ!

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys: ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’

Aika ja paikka: IX Valtakunnallinen Muuttoliikesymbosiumi 19.-20.11.2015 Turku

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’ keskittyy kuntien väliseen muuttoliikkeeseen maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317) Suomessa. Analyysin aineistona ovat kaikki kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014. Aineisto sisältää noin 1,4 miljoonaa kuntien välistä muuttoa. Esityksessä käydään läpi muuttoliikkeen erityispiirteitä 2010-luvun alkupuolella ja alueiden muuttoliikekehitystä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.

Muuttovoittoiset alueet keskittyvät a) laajenevalle metropolialueen vaikutusalueelle, b) suuriin ja keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin, c) suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin ja d) pistemäisesti muille alueille. Muuttovoitot keskittyvät  Helsinki-Tampere-Turku -kasvukolmion vaikutusalueelle ja erityisesti Helsingin ja Tampereen väliselle kasvukäytävälle. Muuttotappiolliset alueet keskittyvät a) ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle, b) maakuntien 2- 3 -keskuksiin (seutukeskukset) ja rakennemuutospaikkakunnille.

Kolme kuntaa ja seutua neljästä oli muuttotappiollisia kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014. Vain neljä maakuntaa 18:sta sai muuttovoittoa em. aikana. Nuorista (15-24 -vuotiaat) muuttajista kärsi muuttotappiota yhdeksän kuntaa kymmenestä.

Tutustu esitykseen ja karttoihin tästä!

MITÄ VÄLIÄ ON JOLLAIN HUOLTOSUHTEELLA?

Esitys ’Kuntien toimintaympäristön pyörteisyydestä’ Raumalla 9.10.2015

Aluerakenteen isot muutosvoimat liittyvät kaupungistumiseen, keskittymiseen, vyöhykkeisyyteen, liikkuvuuteen, pirstalaisuuteen ja demografiseen muutospaineeseen. Esitys ’Kuntien toimintaympäristön pyörteisyydestä’  keskittyy viimeiseen muutosvoimaan eli demografiseen muutospaineeseen. Esityksessä tarkastellaan väestön ikärakenteen muutoksen syy- ja seuraussuhteita suhteessa aluerakenteeseen ja alueiden kehitykseen. Esityksessä keskitytään erityisesti työikäisen väestön määrän kehitykseen sekä väestölliseen ja taloudelliseen huoltosuhteeseen eri alueilla.

Esitys pidettiin Rauman kaupungin henkilöstötilaisuudessa Raumalla 9.10.2015

Tutustu esitykseen tästä!