ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Esitys: ’Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta’

Aika ja paikka: 28.9.2017, Maarakennuspäivät, Finlandia-talo, Helsinki

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA

Seminaariesitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta. Esityksen sisällön kaksi ydinkysymystä liittyy kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisen merkityksen osoittamiseen sekä kaupungistumiseen yhtenä alue- ja väestörakenteen muutosvoimana. Esitys sisältää runsaasti karttoja ja graafeja alueellisesta kehityksestä. Tutustu esitykseen tästä!

 

8 PERUSTETTA KAUPUNGISTUMISEN MERKITYKSESTÄ

Esitys: ’Muuttoliike kaupungistumisen muutosajurina’

Paikka ja aika: Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhla, 17.5.2017, Turku

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA

Juha Sipilän hallitusohjelmassa on 74 sivua tekstiä ja noin 20 000 sanaa. Kaupungistuminen on yksi merkittävimmistä globaaleista ja kansallisista muutosvoimista, mutta kaupungistumisesta ei ole sanaakaan hallitusohjelmassa. Esityksessä ’Muuttoliike kaupungistumisen muutosajurina’  on kahdeksan tilastollista ja toiminnallista perustetta, miten kaupungistuminen, kaupunkiseudut ja kaupunkialueet vaikuttavat Suomen alue- ja väestörakenteen kehitykseen nyt ja varsinkin lähitulevaisuudessa. Esitys pidettiin Varsinais-Suomen Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhlissa Turun Logomossa 17.5.2017. Tutustu esitykseen tästä!

SUOMI KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA 2030?

Alustus ’ Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030? ARA-päivillä 2016: Helsinki 19.1.2016

SUOMI KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VUONNA 2030?

Alustus ARA-päivillä 2016 ’Suomi kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030?’. Esitys keskittyi kaupungistumisen nykytilan kuvaamiseen väestö- ja aluetalousdynamiikan näkökulmasta tällä hetkellä ja ennakoimaan tapahtuneen kehityksen perusteella kaupungistumista seuraavan 15 vuoden aikana. Alustus keskittyi erityisesti väestödynamiikkaan. Esityksen avainkysymykset olivat:

  1. Miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030

  2. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030

Tutustu esitykseen tästä.

Muut ARA-päivien 2016 esitykset löytyvät www.ara.fi/

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys: ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’

Aika ja paikka: IX Valtakunnallinen Muuttoliikesymbosiumi 19.-20.11.2015 Turku

MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS

Esitys ’MUUTTOLIIKE JA ALUEKEHITYS -Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii?’ keskittyy kuntien väliseen muuttoliikkeeseen maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317) Suomessa. Analyysin aineistona ovat kaikki kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014. Aineisto sisältää noin 1,4 miljoonaa kuntien välistä muuttoa. Esityksessä käydään läpi muuttoliikkeen erityispiirteitä 2010-luvun alkupuolella ja alueiden muuttoliikekehitystä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.

Muuttovoittoiset alueet keskittyvät a) laajenevalle metropolialueen vaikutusalueelle, b) suuriin ja keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin, c) suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin ja d) pistemäisesti muille alueille. Muuttovoitot keskittyvät  Helsinki-Tampere-Turku -kasvukolmion vaikutusalueelle ja erityisesti Helsingin ja Tampereen väliselle kasvukäytävälle. Muuttotappiolliset alueet keskittyvät a) ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle, b) maakuntien 2- 3 -keskuksiin (seutukeskukset) ja rakennemuutospaikkakunnille.

Kolme kuntaa ja seutua neljästä oli muuttotappiollisia kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2014. Vain neljä maakuntaa 18:sta sai muuttovoittoa em. aikana. Nuorista (15-24 -vuotiaat) muuttajista kärsi muuttotappiota yhdeksän kuntaa kymmenestä.

Tutustu esitykseen ja karttoihin tästä!

ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT

Esitys: ’Aluerakenteen isot muutosvoimat’  KVS-foorumin Oppilaitosten rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 -seminaarissa Tampereella 9.11.2015 

ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT

Esityksessä käydään läpi aluerakenteen isoja muutosvoimia eli kaupungistumista, keskittymistä, vyöhykkeisyyttä, liikkuvuutta, demografista muutospainetta ja pirstoutumis- tai polarisoitumiskehitystä. Jokainen aluerakenteen muutostekijä on sidoksissa toisiinsa ja ne vaikuttavat yhdessä ja erikseen keskittävästi tulevaan aluerakenteeseen. Jokaisesta muutostekijästä on graafeja, karttoja ja taulukoita, joiden avulla kuvataan alueiden kehitystä.

Tutustu esitykseen tästä!