SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI

Tiedote:

Julkaisuvapaa 4.2.2016 klo 4.00

Timo Aro: Seutukuntien ELINVOIMAINDEKSI

ELINVOIMAISIMMAT SEUDUT KESKITTYVÄT PÄÄASIASSA HELSINKI-VAASA -KASVUKÄYTÄVÄN VARRELLE JA LOUNAIS-SUOMEEN

Seutukuntien elinvoimaindeksissä kaikkien seutujen (70) parhaaseen viidennekseen ylsivät Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lähelle kärkeä sijoittuivat lisäksi Porvoon ja Riihimäen seudut laajalta metropolialueelta sekä Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. Suomen elinvoimaisimmat seudut olivat arvopisteiden mukaan luokiteltuna Helsingin, Porvoon, Maarianhaminan, Vaasan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Tutustu analyysiin tästä!

 Helsingin seutu kuului indeksin kaikilla mittareilla seutujen parhaaseen viidennekseen. Suurten kaupunkiseutujen ohella Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut menestyivät elinvoimaisuudessa. Suomen kasvukäytävä ulottuu elinvoimaisena käytävänä Helsingistä Vaasaan. Kuopion seutu on Itä-Suomen elinvoimaisin keskittymä. Tulokset käyvät ilmi aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aron tänään julkaistusta seutujen elinvoimaindeksistä. Analyysin tilaajana toimi Suomen kasvukäytävä -verkosto.

-Helsingin seutu menestyi elinvoiman kaikilla mittareilla niin kuin metropolialueen pitääkin menestyä. Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut erottuvat Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana ryhmittymänä, vaikka niiden vahvuudet eroavat toisistaan. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen, Aro sanoo

 

Elinvoimaindeksin tulos vastaa käsitystämme Suomen kasvukäytävän kansallisesta merkityksestä, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun elinvoimaindeksikarttaa myöhemmin vielä täydentää hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuottamalla saavutettavuudella, saadaan todella hyvä kuva maan eri alueiden kasvun ja kilpailukyvyn potentiaaleista, Ahonen kuvaa.

Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät muun muassa Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta -linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkoalueelle ja osaan Lappia. Lapin elinvoima on kohentunut merkittävästi 2010-luvulla lukuun ottamatta Itä-Lappia.

Seutukuntien elinvoimaindeksin kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat Itä-Lapin, Kainuun ja muun maantieteellisesti laajan Väli-Suomen alueille. Elinvoimaltaan kahdessa heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja ja rakennemuutosalueista Varkauden seutu. Esimerkiksi Tornionlaakson seutu sijoittui kaikissa muuttujissa ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa heikoimpaan viidennekseen. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla.

Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin 70 seudun elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seutukunnat jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin paremmuusjärjestykseen yhteenlaskettujen muuttujien arvopisteiden perusteella. Jokaisessa viidenneksessä oli 14 seutua. Analyysin aineistona olivat viimeisimmät käytettävissä olevat Tilastokeskuksen tilastot. Analyysi ja siihen liittyvät graafit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.timoaro.fi. tai www.suomenkasvukaytava.fi

Lisätietoa:

Timo Aro, valtiotieteen tohtori, aluetutkija, 045 657 7890, timokaro@gmail.com, www.timoaro.fi                                                                                                                    Anna-Mari Ahonen, projektijohtaja, arkkitehti SAFA, 050 572 0945, Suomen kasvukäytävä -verkosto, www.suomenkasvukaytava.fi

KESKEISIMMÄT TULOKSET KARTTAPOHJILLA

Kartta 1. Seutukuntien elinvoimaindeksi viidenneksittäin (viisi viidennestä ja jokaisessa viidenneksessä 14 seutua)

Seutukuntien elinvoimaindeksi viidenneksittäin

 

 

 

 

Kartta 2: Seutukuntien elinvoimaindeksi arvopisteittäin (seutujen sijoitukset arvopisteittäin paremmuusjärjestyksessä 1-70)

Seutukuntien elinvoimaindeksi sijoituksittain

SUOMI KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA 2030?

Alustus ’ Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030? ARA-päivillä 2016: Helsinki 19.1.2016

SUOMI KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VUONNA 2030?

Alustus ARA-päivillä 2016 ’Suomi kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030?’. Esitys keskittyi kaupungistumisen nykytilan kuvaamiseen väestö- ja aluetalousdynamiikan näkökulmasta tällä hetkellä ja ennakoimaan tapahtuneen kehityksen perusteella kaupungistumista seuraavan 15 vuoden aikana. Alustus keskittyi erityisesti väestödynamiikkaan. Esityksen avainkysymykset olivat:

  1. Miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta vuonna 2030

  2. Missä suomalaiset asuvat vuonna 2030

Tutustu esitykseen tästä.

Muut ARA-päivien 2016 esitykset löytyvät www.ara.fi/

MITÄ VÄLIÄ ON JOLLAIN HUOLTOSUHTEELLA?

Esitys ’Kuntien toimintaympäristön pyörteisyydestä’ Raumalla 9.10.2015

Aluerakenteen isot muutosvoimat liittyvät kaupungistumiseen, keskittymiseen, vyöhykkeisyyteen, liikkuvuuteen, pirstalaisuuteen ja demografiseen muutospaineeseen. Esitys ’Kuntien toimintaympäristön pyörteisyydestä’  keskittyy viimeiseen muutosvoimaan eli demografiseen muutospaineeseen. Esityksessä tarkastellaan väestön ikärakenteen muutoksen syy- ja seuraussuhteita suhteessa aluerakenteeseen ja alueiden kehitykseen. Esityksessä keskitytään erityisesti työikäisen väestön määrän kehitykseen sekä väestölliseen ja taloudelliseen huoltosuhteeseen eri alueilla.

Esitys pidettiin Rauman kaupungin henkilöstötilaisuudessa Raumalla 9.10.2015

Tutustu esitykseen tästä!

MIKSI RAHAT EIVÄT RIITÄ MIHINKÄÄN?

Esitys ’Miksi rahat eivät riitä mihinkään?’ SAK:n Porin paikallisjärjestön edustuston tilaisuudessa 25.11.2013.  Suomi -nimisellä kolikolla on kaksi puolta: yhtäältä Suomi on kansainvälistä kärkeä useissa kansainvälisissä vertailuissa ja toisaalta tuntuu etteivät rahat riitä enää mihinkään. Kaikkea karsitaan, säästetään, vähennetään, irtisanotaan, sopeutetaan jne. Miksi?

Esityksen punainen lanka on työikäisen väestön määrän väheneminen, ensimmäisen kerran historian aikana, josta seuraa lumipalloilmiönä erilaisia negatiivisia ja kumuloituvia syy- ja seuraussuhteita. Sisältö keskittyy kolmeen taloudellisen käsitteen eli huoltosuhteen, kestävyysvajeen ja tuottavuuden avaamiseen erityisesti väestöllisestä ja Baumolin taudin näkökulmasta.

Lue ja katso lisää tästä!