10 KARTTAA KUNTIEN VÄLISISTÄ KANTOKYKY- JA OLOSUHDE-EROISTA

29.4.2016:

Kartastoon on kerätty 10 muuttujaa karttapohjille, jotka liittyvät . Kartastoa on mahdollista hyödyntää maakunta- ja sote -uudistukseen liittyvässä valmistelutyössä. Osa muuttujista lienevät sellaisia, joiden merkitys ja painoarvo tullee olemaan keskeinen alueiden rahoitusperusteista päätettäessä. Muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja erityisesti sairastavuuteen. Jokaisen kartan yhteydessä on selite muuttujan sisällöstä ja keskeiset nostot kuntien välisistä eroista. Jokaisesta muuttujasta löytyy kuntakohtaiset tiedot Excel -tiedostona absoluuttisten ja/tai suhteellisten arvojen osalta.

Tutustu kartastoon

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI

Tiedote:

Julkaisuvapaa 4.2.2016 klo 4.00

Timo Aro:

ELINVOIMAISIMMAT SEUDUT KESKITTYVÄT PÄÄASIASSA HELSINKI-VAASA -KASVUKÄYTÄVÄN VARRELLE JA LOUNAIS-SUOMEEN

kaikkien seutujen (70) parhaaseen viidennekseen ylsivät Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lähelle kärkeä sijoittuivat lisäksi Porvoon ja Riihimäen seudut laajalta metropolialueelta sekä Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut. Suomen elinvoimaisimmat seudut olivat arvopisteiden mukaan luokiteltuna Helsingin, Porvoon, Maarianhaminan, Vaasan, Turun ja Hämeenlinnan seudut. Tutustu analyysiin

 Helsingin seutu kuului indeksin kaikilla mittareilla seutujen parhaaseen viidennekseen. Suurten kaupunkiseutujen ohella Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut menestyivät elinvoimaisuudessa. Suomen kasvukäytävä ulottuu elinvoimaisena käytävänä Helsingistä Vaasaan. Kuopion seutu on Itä-Suomen elinvoimaisin keskittymä. Tulokset käyvät ilmi aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aron tänään julkaistusta seutujen elinvoimaindeksistä. Analyysin tilaajana toimi Suomen kasvukäytävä -verkosto.

-Helsingin seutu menestyi elinvoiman kaikilla mittareilla niin kuin metropolialueen pitääkin menestyä. Porvoon, Maarianhaminan ja Vaasan seudut erottuvat Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana ryhmittymänä, vaikka niiden vahvuudet eroavat toisistaan. Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen, Aro sanoo

 

Elinvoimaindeksin tulos vastaa käsitystämme Suomen kasvukäytävän kansallisesta merkityksestä, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kun elinvoimaindeksikarttaa myöhemmin vielä täydentää hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuottamalla saavutettavuudella, saadaan todella hyvä kuva maan eri alueiden kasvun ja kilpailukyvyn potentiaaleista, Ahonen kuvaa.

Seutujen elinvoiman osalta toiseksi parhaaseen viidennekseen pääsivät muun muassa Kokkolan, Lappeenrannan, Rovaniemen, Jyväskylän ja Porin seudut. Kolmen parhaan viidenneksen seudut sijoittuivat pääasiassa Pori-Lappeenranta -linjan alapuolelle, Vaasan ja Oulun väliselle Pohjanmaiden rannikkoalueelle ja osaan Lappia. Lapin elinvoima on kohentunut merkittävästi 2010-luvulla lukuun ottamatta Itä-Lappia.

Seutukuntien elinvoimaindeksin kahden heikoimman viidenneksen seudut sijoittuivat Itä-Lapin, Kainuun ja muun maantieteellisesti laajan Väli-Suomen alueille. Elinvoimaltaan kahdessa heikoimmassa viidenneksessä oli lähinnä maakuntien reuna-alueiden maaseutuvaltaisia seutuja ja rakennemuutosalueista Varkauden seutu. Esimerkiksi Tornionlaakson seutu sijoittui kaikissa muuttujissa ja Keski-Karjalan seutu yhdeksässä muuttujassa heikoimpaan viidennekseen. Eteläisimmät heikompien viidennesten seudut olivat Joutsan seutu Keski-Suomessa, Pohjois-Satakunnan seutu Satakunnassa sekä Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seudut Pirkanmaalla.

Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin 70 seudun elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seutukunnat jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin paremmuusjärjestykseen yhteenlaskettujen muuttujien arvopisteiden perusteella. Jokaisessa viidenneksessä oli 14 seutua. Analyysin aineistona olivat viimeisimmät käytettävissä olevat Tilastokeskuksen tilastot. Analyysi ja siihen liittyvät graafit löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta timoaro.fi. tai www.suomenkasvukaytava.fi

Lisätietoa:

Timo Aro, valtiotieteen tohtori, aluetutkija, , , timoaro.fi                                                                                                                    Anna-Mari Ahonen, projektijohtaja, arkkitehti SAFA, , Suomen kasvukäytävä -verkosto, www.suomenkasvukaytava.fi

KESKEISIMMÄT TULOKSET KARTTAPOHJILLA

Kartta 1. Seutukuntien elinvoimaindeksi viidenneksittäin (viisi viidennestä ja jokaisessa viidenneksessä 14 seutua)

Seutukuntien elinvoimaindeksi viidenneksittäin

 

 

 

 

Kartta 2: Seutukuntien elinvoimaindeksi arvopisteittäin (seutujen sijoitukset arvopisteittäin paremmuusjärjestyksessä 1-70)

Seutukuntien elinvoimaindeksi sijoituksittain

SUOMEN KASVUKOLMIO HELSINKI-TAMPERE-TURKU

Esitys:

Aika: 10.9.2015

Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku -kolmion sisällä olevalla 11 seutukunnan alueella on keskeinen kansallinen merkitys. Kasvukolmion alueen osuus on väestön, työpaikkojen, BKT:n, tutkimus- ja kehitysmenojen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta keskimäärin 50-70 % koko maan osuudesta. Kasvukolmion elinvoima-analyysissa on tarkasteltu alueen ulkoista elinvoimaa aluetalouden, työllisyyskehityksen, vetovoiman ja osaamisen näkökulmista suhteessa toisiinsa ja koko maan kehitykseen. 

Tutustu koko analyysiin Lue loppuun

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

12.5.2015

Esitys ’Pohjois-Pohjanmaan elinvoimasta alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvulla’.  Analyysissä käydään läpi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan positio suhteessa muihin maakuntiin aluetalouteen sekä työllisyys- ja työpaikkakehitykseen liittyvien keskeisten tunnuslukujen osalta. Analyysissä verrataan Pohjois-Pohjanmaata muiden maakuntien kehitykseen vuosina 2000-2013. Lisäksi samassa yhteydessä verrataan Oulun seudun elinvoimaa samojen tunnuslukujen osalta suhteessa suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12). Pohjois-Pohjanmaan seitsemän seudun tunnusluvut esitetään samassa yhteydessä.

Esitys pidettiin Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämässä elinvoimaseminaarissa toukokuussa 2015. Seminaarin muut esitykset löytyvät samasta osoitteesta.

Tutustu esitykseen tästä!

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI 2005-2013

Valtiotieteen tohtori Timo Aron suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttisesta ja suhteellisesta elinvoimasta vuosina 2005-2013. Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa. Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen elinvoiman mukaan. Absoluuttista ja suhteellista elinvoimaa analysoitiin erikseen.

Analyysin taustaan ja toteuttamiseen, muuttujakohtaisiin taulukoihin ja tuloksiin liittyvä aineisto löytyy kokonaisuudessaan

Tiedote 22.1.2015

PÄÄKAUPUNKISEUTU JA POHJANMAA HYVÄN KIERTEESSÄ

Suomen elinvoimaisimpia kuntia ovat Espoo, Vantaa, Helsinki, Vaasa, Tampere ja Oulu. Nopeimmin suhteellista elinvoimaansa ovat kohentaneet Seinäjoki, Vaasa, Kokkola, Lappeenranta ja Kuopio. Tiedot käyvät ilmi valtiotieteen tohtori , jossa vertailtiin Suomen 26 suurimman kaupungin kilpailukyky viiden teeman ja 40 muuttujan avulla vuosina 2005-2013. 

Pääkaupunkiseudun keskuskaupungit ovat omaa luokkaansa elinvoimaa mittaavien tunnuslukujen perusteella. Ne ovat saaneet merkittävää kilpailuetua muihin kaupunkeihin verrattuna kansallisena asutus-, työpaikka- ja osaamiskeskittymänä. Yksi myönteinen tekijä on johtanut toiseen ja luonut taas uusia kerrannaisvaikutuksia.

-Pääkaupunkiseudun vahvuus perustuu aluetalouteen, työpaikkakehitykseen, osaamiseen ja vetovoimaan niin asukkaiden, yritysten kuin investointien suhteen. Tampere ja Oulu ovat olleet vahvoja keskittymiä koko 2000-luvun ajan. Vaasan elinvoima on kasvanut merkittävästi 2000-luvun kuluessa, Aro sanoo

Nopeasta reagoinnista nosteeseen

Analyysissä arvioitiin lisäksi kaupunkien muutosdynamiikkaa. Tavoitteena oli tunnistaa ne kaupungit, jotka olivat eniten kyenneet parantamaan asemaansa ja kilpailukykyänsä. Vahvimmassa nosteessa olivat Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Parhaaseen viidennekseen kuuluivat lisäksi Lappeenranta, Kuopio ja Helsinki.

-Hyvin menestyneiden kaupunkien yhteisenä piirteenä on se, että ne ovat parhaiten kyenneet reagoimaan talouden suhdanenvaihteluihin ja häiriöihin. Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola ovat päässeet hyvän kierteeseen, jossa yhdellä osa-alueella onnistuminen luo edellytyksiä myönteisille kerrannaisvaikutuksille, Aro sanoo

 

-Seinäjoen elinvoimaa kuvaa se, että kaupunki oli suhteellisen elinvoima-analyysin jokaisessa viidessä teemassa parhaassa viidenneksessä. Seinäjoki on vetovoimainen muuttokohde asukkaiden ja yritysten suhteen, jonka lisäksi siellä on vahva ruuantuotannon arvoketju. Vaasa taas hyötyy suuresti energiklusterista ja hyvästä työllisyyskehityksestä.

Salo romahtanut Nokian mukana

Heikoimmin 26 kaupungin vertailussa pärjäsivät rakennemuutoksen kouriin joutuneet Kouvola, Kotka ja Salo. Kaupunkeja yhdistää rakennemuutosshokki, jonka vuoksi ne ovat olleet erittäin haavoittuvaisia muutoksen edessä. Yksipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne on hidastanut toipumista rakennemuutoksesta

-Kouvola ja Kotka ovat olleet hyvin riippuvaisia metsäsektorin kehityksestä. Salo taas romahti Nokia-klusterin mukana. Kun elinkeinoelämän veturi kaatuu yksipuolisen toimialarakenteen alueella, se heijastuu negatiivisesti alueen muuhun kehitykseen.

Kokkola ja Pori ovat esimerkkejä kaupungeista, jotka ovat kyenneet uusiutumaan ja monipuolistamaan toimialarakenneettaan pitkän rakennemuutoksen jälkeen. Kokkola sijoittui suhteellisen elinvoiman osalta parhaaseen viidennekseen ja Pori toiseksi parhaaseen viidennekseen.

-Rakennemuutoskaupungeilta vie aikaa uusiutua ja löytää korvaavia uusia kasvualoja, mutta rakennemutoksesta selviytyneet Lappeenranta, Pori ja Kokkola ovat hyviä esimerkkejä uudesta noususta.

Lisätietoa:
Timo Aro
Valtiotieteen tohtori, tutkija



timoaro.fi

_______

KESKEISIMMÄT TULOKSET

Absoluuttisesti Suomen elinvoimaisimmat kaupunkia (26 kaupunkia)
Paras ja toiseksi paras viidennes
1. Espoo
2. Vantaa
3. Helsinki
4. Vaasa
5. Tampere
6. Oulu
7. Porvoo
8. Hyvinkää
9. Seinäjoki
10. Jyväskylä

Heikoin viidennes
22. Joensuu
23. Salo
24. Kajaani
25. Kotka
26. Kouvola

Suhteellisesti Suomen elinvoimaisimmat kaupungit (26 kaupunkia):
Paras ja toiseksi paras viidennes
1. Seinäjoki
2. Vaasa
3. Kokkola
4. Lappeenranta
5. Kuopio
6. Helsinki
7. Rovaniemi
8. Pori
9. Espoo
10. Joensuu

Heikoin viidennes
22. Porvoo
23. Lohja
24. Kotka
25. Kouvola
26. Salo

Suomen elinvoimaisimmat kunnat absoluuttiset ja suhteelliset tulokset yhdistettynä sijoitusten perusteella (26 kaupunkia)
1. Vaasa (4. ja 2.)
2. Helsinki (3. ja 6.)
3. Espoo (1. ja 9.), Seinäjoki (9. ja 1.)
5. Kuopio (11. ja 5.), Vantaa (2. ja 14)
7. Kokkola (15. ja 3.)
8. Oulu (6. ja 13.)
9. Hyvinkää (8. ja 12.), Lappeenranta (16. ja 4.)

22. Lahti (20. ja 19.)
23. Kajaani (24. ja 16)
24. Salo (23. ja 26.), Kotka (25. ja 24.)
26. Kouvola (26. ja 25.)