KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA 2009-2013

Kuntien muuttovetovoima 2009-2013 -analyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) 1.1.2014 alueluokituksen mukaisesti. Analyysissä selvitettiin määrällisesti (absoluuttinen nettomuutto) ja suhteellisesti (promillea suhteessa keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen) muuttovetovoimaisimmat kunnat Suomessa vuosina 2009-2013. Lisäksi kuntien muuttovetovoimaa analysoitiin kuntaryhmittäin niiden asukasluvun perusteella. Jokaisesta kuntaryhmästä tehtiin TOP 15 –muuttovetovoimataulukot  Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013. 

Kuntien välillä tehtiin yhteensä noin 1,3 miljoonaa muuttoa vuosina 2009-2013. Muuttoliike oli erittäin valikoivaa iän ja maantieteellisen suuntautumisen suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta oli alle 35 vuotiaita ja suurin osa muuttovoittoisista kunnista sijaitsivat Etelä- ja Lounais-Suomen alueella. Muuttovoitot ja muuttotappiot jakautuivat erittäin epätasaisesti kuntien välillä. Keskimäärin vain yksi kolmesta kunnasta (104) sai muuttovoittoa ja kaksi kolmesta (216) muuttotappiota vuosina 2009-2013. Kymmenen eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa sai kaksi kolmasosaa (65,6 %) kaikkien kuntien muuttovoitosta.

Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki. 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden välittömässä läheisyydessä olevia kehyskuntia. Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo. 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria maakuntakeskuksia tai maakuntien reuna-alueiden seutukeskuksia.

Suhteessa kunnan keskiväkilukuun muuttovetovoimaisimpia olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio. Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukalukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Kotka, Salo ja Kouvola.

Analyysin muuttoliikeaineiston perusteella on tehty tulkinta alue- ja väestökehityksen tulevasta trendikehityksestä. Aluerakenteeseen vaikuttavat keskeiset muutosvoimat ovat seuraavat:

  1. Kaupungistumis- ja taajamoituskehitys jatkuvat
  2. Alueiden välinen epäsymmetrinen kehitys kiihtyy
  3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus muovaavat aluerakennetta keskittävämpään suuntaan
  4. Maahanmuutto lisääntyy
  5. Pendelöinti lisääntyy ja pendelöintietäisyyksien kasvu jatkuu
  6. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu vaikuttaa aikaisempaa enemmän alueiden kehitykseen.

Kommentointi on suljettu.