Kuntauudistus vahvistaisi Porin seudun asemaa

SATAKUNNAN KANSA, YLIÖKIRJOITUS 8.8.2012

Hallitus julkaisi kuntauudistusta ohjaavat kriteerit kesäkuun lopussa. Pääkriteerit liittyivät väestöpohjaan ja palvelurakenteeseen, elinvoimaan ja kuntatalouteen. Lähtökohta oli selkeä: jos yksikin pääkriteeri täyttyy, kunta on velvollinen osallistumaan kuntaliitoselvitystarpeen arvioimiseen. Hallituksen avaus oli tärkeä ennen syksyn kuntavaaleja, sillä kunnat voivat nyt suunnitella tulevaisuuttaan tosiasioiden pohjalta tunnepurkausten sijaan. Miten kuntauudistusta ohjaavat kriteerit toteutuvat Porin seudulla. Entä täyttyykö selvitystarve alueemme kuntien osalta?  Tarkastelun kriteerien toteutumista kunnallishallinnon rakennetyöryhmän määrittelemällä Porin selvitysalueella (Pori, Harjavalta, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila).  

Kunnan väkiluvun alarajaksi on määritelty 20 000 asukasta. Raja on keinotekoinen kuntien erilaisuuden ja maantieteellisen sijainnin vuoksi. Toimivan palvelurakenteen osalta syntyvän ikäluokan alarajaksi asetettiin 50 lasta. Väestöpohjaa ei täytä yksikään seudun kunta pl. Pori. Siikaisissa, Merikarvialla, Pomarkussa ja Luvialla ikäluokan koko jää selvästi raja-arvon alle. Nakkila ja Harjavalta ylittävät toistaiseksi niukasti alarajan. Pori ja Ulvila ovat ainoat alueen kunnat, joiden ikäluokan koko riittää turvaamaan laadukkaat ja tasavertaiset palvelut nuorille ikäluokille.

Elinvoimaan liittyvät kriteerit liittyivät työpaikkaomavaraisuuteen, työssäkäyntiin keskuskuntaan ja yhtenäiseen taajama- ja yhdyskuntarakenteeseen. Työpaikkaomavaraisuuden osalta alarajana oli 80 % eli kunnassa on oltava vähintään 80 työpaikkaa 100 työssäkäyvää kohden. Raja-arvon alle jäivät selvästi Luvia, Pomarkku, Ulvila ja rimaa hipoen Nakkila. Luvian työpaikkaomavaraisuus oli poikkeuksellisen alhainen (52 %). Toisessa ääripäässä olivat Harjavalta ja Pori, joiden työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 %:in rajan. Harjavallan työpaikkaomavaraisuus oli kolmanneksi suurin koko maassa Vaasan ja Helsingin jälkeen. Pendelöinnin osalta alaraja oli 25 % eli kriteeri täyttyy jos yli neljännes kunnan asukkaista käy työssä Porissa. Työssäkäyntikriteeri täyttyi kirkkaasti Ulvilassa ja Luvialla. Ulvilalaisista joka toinen käy työssä Porissa ja luvialaisistakin yli neljä kymmenestä. Raja-arvon ylittivät lisäksi Nakkila ja Pomarkku. Yhtenäinen taajama- ja yhdyskuntarakenne toteutuu Porin, Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan kasvukäytävän kohdalla.

Kolmas pääkriteeri liittyi kuuteen ns. kriisikunnalle määriteltyyn kuntatalouden tunnuslukuun (vuosikate, lainakanta, alijäämä, tuloveroprosentti, suhteellinen velkaantuneisuus ja omavaraisuusaste).  Kriteeri täyttyy, jos neljä kuudesta tunnusluvusta toteutuu. Porin seudun kaikki kunnat ovat kaikilla talousmittareilla selvästi raja-arvoja paremmat. Ainoa kauneusvirhe liittyy Siikaisten tuloveroprosenttiin, joka ylittää koko maan painotetun keskiarvon enemmän kuin 0,5 %:lla.

Yhteenveto on yksiselitteinen Porin seudun kuntien osalta. Selvitystarve toteutuu jokaisen kunnan osalta vähintään yhden pääkriteerin osalta. Lisäksi Luvialla, Ulvilassa, Nakkilassa ja Pomarkussa täyttyy kaksi kolmesta pääkriteeristä. Kuntauudistusta ohjaavien kriteerien perusteella kyse on yhtenäisestä työssäkäynti- ja asiointialueesta, joiden kuntien kesken vallitsee suuri tai erittäin suuri keskinäisriippuvuus. Kriteerit osoittavat aukottomasti, että kuntaliitosselvitystarve toteutuu Porin alueella. On syytä alleviivata, että kyse on kirjaimellisesti selvitystarpeesta yhdistymiseen vaikuttavista tekijöistä eli kyse ei ole tässä vaiheessa kuntaliitoksista eikä varsinkaan pakkoliitoksista.   

 Oma toiveeni on, että asiassa edettäisiin tosiasioiden, tulevaisuuden ja alueen kokonaisedun mukaisesti kuntien lyhytnäköisen osaoptimoinnin sijaan. Porin seutu on asukasluvultaan 7:nneksi suurin koko maassa, uusiutunut teollisuuskeskittymä ja omaa valtavasti vajaakäytössä olevaa potentiaalia. Porin seutu on 2010-luvulla makrotalouden mittareiden vahvempi kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen.  Ongelma on, ettemme toimi ulospäin  kokomme ja merkityksemme edellyttämällä tavalla kuntien eripuraisuuden vuoksi. Porin seudun lähitulevaisuuden kannalta avainkysymys ei kuulu, kuinka monta ja minkä nimistä kuntaa alueella on, vaan kuinka vahva, elinvoimainen ja kilpailukykyinen alueemme on kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa.  Porin seudun kuntien, elinkeinoelämän ja asukkaiden yhteiset intressit liittyvät seudun elinvoiman vahvistamiseen kunnantalojen varjelun ja kunnan vaakunoiden kiillottamisen sijaan.  

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *